Heptagon

“… täyttäkää säiliöt i-6 sekä i-8. Ohjatkaa kaasuvirta kanaviin. Aloitamme mahdollisimman pian.”
“Mmh! Mm-mmpf!”

Äänet herättivät 13259:n hiljalleen todellisuuteen. Hän raotti silmiään. Kaikki hänen näkökentässään oli sumeaa ja muodotonta – aivan kuin vettä olisi ollut hänen silmissään.

“MMMH! Ag-phhff!” kuului jostain.

13259 hätkähti. Hän ravisteli päätään yrittäen täten taistella takaisin tajuttomuuteen vajoamista vastaan. Hänestä tuntui aivan kuin hänen aivonsa olisivat hölskyneet hänen päänsä liikkeiden mukana. Näin sekavaa oloa “Häväri” 13259 ei ollut saanut edes silloin kun hänen joukkueensa kersantti – “Jäärä” 8774 – oli tarjonnut koko porukalle ryypyt Rol-Horiin valtaamisen jälkeen. Hänen tuntosarvissaan kihelmöi.

Mmmh… mitä tapahtui? Missä olen?

Nazorak koetti hengittää syvään, mutta jokin hänen suussaan oleva esine vaikeutti hengittämistä.

… häh? Mitä… mitä minulla on suussa?
Hän puri leukojaan yhteen. Pihtileukojen rosoiset hampaat yrittivät pureutua objektin pintaan mutta turhaan. Hän kokeili kovempaa. Se ei hievahtanutkaan.

“HMM!” omituinen mumiseva ääni kuului jälleen suoraan hänen edestään.

Viimein Häväri sai silmänsä auki, ja hänen näkönsä alkoi selkiytyä.

Sotilas räpäytti silmiään.
Mitä…

Mitä ihmettä?

Hänen edessään teräksisen pöydän takana istui tuoliin kahlittu nazorak. Tämä nytkähti välittömästi häntä kohti. Tämän eriparisista silmistä paistoi hätä.
“AAFMAA!” tämän epätoivoinen huuto tukahtui tämän suuhun lukittuun suukapulaan.

Häväriltä kesti hetki prosessoida näkemäänsä. Oliko tämä jälleen niitä aamuöisen kipinävuoron jälkeisiä houreunia?
Eh. Mitä tapahtuu? Mitä ihmettä minä olen juonut? Missä ovat kaikki muu-

Häväri yritti nousta pystyyn, mutta hänen kehonsa ei liikkunut. Jokin piteli häntä.
”Aagh”, hän yritti puhua.

Hänen silmänsä revähtivät auki. Ei, tämä ei ollut unta. Hän oli täysin hereillä. Hän tunsi kylmän kouraisun vatsassaan alkaessaan käsittää tilanteen vakavuuden.

Nimittäin myös hän oli täysin samassa jamassa edessään olevan nazorakin kanssa.

”MMH!” Häväri huudahti suukapulansa läpi.
Ei! Ehhehhe-ei! Mitä pirua täällä tapahtuu!?

Hän katsahti alas kehoonsa. Jokainen hänen neljästä kädestään oli puristunut tiukasti metallisen tuolin käsinojaa vasten mekaanisten kahleitten alle. Häväri kokeili nykiä kättään, mutta kahleet pitivät. Hän yritti potkia jaloillaan, mutta myös nekin olivat lukitut. Hänen hengityksensä kiihtyi.
Okei, okei! Mitä… mitä pirua! Missä olen? Kuinka ihmeen kauan olin unessa? Missä komppaniani on? 26651!? Sipa!? Jäärä!?

Mikä oli viimeisin asia, jonka hän muisti? Heidän joukkue oli palannut pintaesikuntaan, ja Häväri oli jostain syystä saanut määräyksen mennä terveystarkastukseen. Mitä sen jälkeen oli tapahtunut? Miksei hän muistanut?

”Hmph!”
Toisen nazorakin ynähdys havahdutti Hävärin. Tämä katsoi häntä tuimasti silmiin. Häväri ei tiennyt mitä tämä yritti viestiä, mutta ele sai hänet rauhoittumaan hieman.

Tummanpunaisesta kuoresta sekä leveistä hartioista Häväri tajusi välittömästi tämän olevan myös sotilas. Tällä oli kuitenkin yksi merkillinen piirre: tämän vasen silmä oli kirkkaan turkoosi. Häväri muisteli taudin hienon nimen olevan heterokromia. Miehistön keskuudessa se tunnettiin vääräsilmäisyytenä.
Äh, mahtavaa. Epäpuhdas…

Häväri laski katseensa sotilan silmistä tämän rintaan. Siihen oli mustalla tussilla kirjoitettu… numero 9?

Hän pudisteli päätään.
Epäpuhdas tai ei, meidän on päästävä pois täältä! Jäimmekö vihollisten vangiksi? Onko tämä niiden kirottujen klaanilaisten tekosia!?

Toinen nazorak ynähti jälleen ja nyökkäsi vasemmalle. Häväri seurasi tämän katsetta heitä ympäröivään tilaan. He olivat jonkinlaisessa… lasihäkissä. Epäsäännöllisen monikulmion muotoisen häkin seinät olivat paksuja lasipaneeleja, jotka oli pultattu kulmistaan tukevasti yhteen. Tilaan ei ollut ovea.
Mistä meidät on teljetty tänne?

Häkki ei ollut sisältä kovin tilava. Iso, lattiaan pultattu laitospöytä vei suurimman osan tilasta yhdessä pakkotuolien kanssa. Kaikki pinnat olivat kiiltävää terästä. Häväri ei ollut eläessään nähnyt näin kliinisen puhdasta tilaa – ei edes Sipan siivouksen jälkeen.

Heidän yläpuolellaan katossa paloi sokaisevan kirkkaana tilan ainoa valonlähde. Lasihäkin ulkopuolella odotti sankka pimeys.

Häväri mumisi takaisin toiselle sotilaalle miettien, mitä tämä katsoi. Tämä ei tietenkään pystynyt vastaamaan, vaan nyökkäsi taas kohti pimeyttä.

Häväri keskittyi. Hetken aikaa hän mietti, tekikö ”Ysin” vääräsilmäisyys tästä paremman näkemään pimeässä. Hän ei erottanut ympäröivästä tilasta mitään. Mutta sitten hän alkoi kuulla jotain: Vaimeita askelia. Vaatteiden kahinaa. Matalaa keskustelun ääntä, josta hän ei ihan saanut selvää. Joku jopa naurahti!

Häväriä kylmäsi jälleen. He eivät olleet tilassa yksin. Joku – tai jotkut – tarkkailivat heitä pimeydestä.

Sitten kuului kirkas ääni:
“Koehenkilö nro 10 on herännyt. Voimme aloittaa.”

Häväri hätkähti.
Hei, hetkinen! Tuo ääni… mistä se tuli? Se oli zankrzoraa! Täällä on nazorakeja! Omat ovat tulleet apuun!

”HEEF! THÄÄMÄH!” Häväri alkoi karjua niin kovaa kuin pystyi.

Ysi kääntyi katsomaan Häväriä kysyvästi. Hän yritti suhista jotain kapulansa takaa. Häväri ei kuunnellut, vaan huusi ja nyökkäili riemuissaan Ysille.
”HEEF! AAHMAA!”

”Koe alkaa. Pyydän hiljaisuutta kokeen ajaksi”, nazorak-ääni totesi lakonisesti.

Häväri hiljeni.

Ei… He ovat vangitsijoitamme.

Olemmeko… Olemmeko me Pesässä?

Häväri alkoi rimpuilla tuolissaan, mutta siteet eivät antaneet myöten.
Onko tämä vankila!? Ei… ei ei ei! Miksi minä olen täällä!? En ole tehnyt mitään väärää! Tuo vääräsilmä voi olla täällä ihan syystä, mutta minä en! Päästäkää!

Häväri jähmettyi, kun häkin kattoon ilmestynyt luukku sihahti auki. Sotilaiden hämmennykseksi aukosta kurottui alas kaksi mekaanista kättä. Kuin kaksi eleganttia tanssijaa, käsien mekaaniset varret taittuivat harmonisesti auki ja laskivat pöydälle…

Kaksi tikaria.

Häh…?

Häväri tuijotti tikarin koristeltua väistintä. Ne olivat selvästi upseerien kunniatikareita. Hän oli nähnyt yhden maajoukkojen majurilla sulkeisharjoituksissa. Pyhä heptagrammi sekä Esinazorakein siunaus erottuivat huolellisesti kiillotetun terän pinnasta. Ysi katsoi tikaria edessään, sitten Häväriä.

Sitten pimeydestä särähti terävä piippaus. Katossa olevat ilmanvaihtoluukut avautuivat ja alkoivat puhaltaa. Molemmat nazorakit pälyilivät säikähtäneenä ympärilleen.

Sitten Hävärin tuntosarvet alkoivat väpättää.
Hetkinen… mikä tuo haju on? Enkö minä ole-

Hävärin keho jähmettyi. Hän lakkasi hengittämästä. Hänen pupillinsa pienenivät.

Vangitut sotilaat kääntyivät katsomaan toisiaan. Lähes synkronoidusti kumpainenkin kumartui tuolillaan toista kohti. Molempien tuntosarvet kohosivat väristen korkealle.

Hävärin pulssi kohosi. He tuijottivat värähtämättömästi toisiaan. Nazorakin kynnet pureutuivat metallisiin käsinojiin.

Mekaaniset siteet kalahtivat auki, ja sotilaat loikkasivat tuoleiltaan räjähtävällä voimalla. Yhdellä sulavalla liikkeellä Häväri repäisi suukapulan kasvoiltaan paljastaen vaahtoavan suunsa. Ysi teki saman.

Molemmat rämähtivät pöytää vasten ja tarttuivat tikareihin. Ysi yritti välittömästi sivaltaa Häväriä käteen, mutta tämä väisti sivuun. Ysi sähisi, naksutteli kuolaa tihkuvia pihtihampaitaan ja nousi seisomaan pöydälle tömisten.

Häväri tuijotti yläpuolelleen kohoavaa sotilasta. Hänen sydämensä jyskytti hänen päässään, eikä hän kyennyt ajattelemaan selkeästi. Kiihtynyt syke pumppasi happea ja adrenaliinia hänen jännittyneen ruumiinsa joka kolkkaan. Raskaasti hengittäen hän kohotti tikarinsa odottamaan iskua.

Vääräsilmä… uhka!

Vääräsilmä… tapa! Tapa! Tapa!
ANNA TULLA!

Ysi huitaisi aseellaan hätäisesti. Häväri nytkähti taaksepäin ja sohaisi takaisin. Tikarit kalahtelivat ilmassa toisiinsa.

Yhtäkkiä Ysi loikkasi pöydältä. Häväri tunsi, kuinka tämän massa iskeytyi häneen ja hänen selkänsä panssarilasiin. Ysi painoi kasvonsa kiinni hänen omiinsa ja puski hänen kehoaan lasia vasten. Häväri haistoi tämän hengityksen. Ysin kourat vangitsivat hänet pihtiotteeseensa.

Ysi kohotti tikarinsa ja iski kohti Hävärin kasvoja. Häväri onnistui painamaan päänsä alas, ja terä pisti monta kertaa siihen kohtaan, missä hänen kasvonsa olivat olleet.

Lasi särähti, ja Ysin terä jäi kiinni. Häväri vilkaisi silmänsä viereen nirhannutta terää, sitten Ysiä.

Sinä…

Sinä pirun vääräsilmä. Sinä et silmiäni PUHKAISE!

”RRRAAAAAH!”

Häväri mursi Ysin otteen ja tönäisi tämän kauemmas. Tämä kompuroi ja törmäsi pöytään. Tämä oli juuri nostamassa aseensa, kun Häväri sivalsi. Ysi kiljaisi kivusta. Tikari sekä verinen kappale Ysin rannetta putosivat lattialle.

Irvistellen Ysi piteli haavoittunutta kättään. Hän huohotti raskaasti ja alkoi perääntyä. Häväri virnisti. Hän otti askeleen tätä kohti, sitten toisen. Ysi kaarsi tuolin taakse.

TÄNNE SIELTÄ LÄLLÄRI!

Nazorakin reisilihakset jännittyivät, ja Häväri loikkasi tilan halki. Hän lensi tuolin selkänojaa vasten ja sivalsi, mutta Ysi sukelsi pois alta. Häväri karjaisi ja hyppäsi perään. Kirkas tila kiisi hänen silmissään. Hetken sotilaat sinkoilivat pitkin häkkiä niin, että lasiseinät helisivät.

Häväri tömähti jaloilleen pöydän päälle mutta horjahti. Ysi ei epäröinyt vaan tönäisi jalat Hävärin alta. Hän horjahti. Pudotessaan hän löi kylkensä tuolin käsinojaan. Kipu leimahti hänen kehonsa läpi, salpasi hengityksen, pyyhkäisi yli jokaisen aistin ja väreili aina nazorakin sormenpäihin asti.

Häväri avasi silmänsä juuri ajoissa nähdäkseen terän heilahtavan kohti hänen kasvojaan. KLANG! Tikari kalahti lattiaa vasten. Häväri ehti pyörähtää pois alta. Hän ei kyennyt hengittämään. Häntä pyörrytti. Huone vilisi hänen silmissään. Hän ryömi ja löysi itsensä pöydän alta.

Häväri tunsi käden tarttuvan hänen nilkkaansa. Hän pyörähti ympäri ja näki Ysin kumartumassa häntä kohti. Hän potkaisi molemmilla jaloillaan, jolloin Ysi löi päänsä pöydän pohjaa vasten pudottaen tikarinsa. Välittömästi Häväri potkaisi tikarin häkin toiseen päätyyn.

Irvistäen Häväri veti itsensä pois pöydän alta. Hän katsoi hätäisesti ympärilleen.

Veitsiveitsiveitsi missä veitsi!?

Häväri käänsi päänsä, ja Ysin jalka jysähti hänen ohimoonsa. Tähdet räjähtivät hänen silmissään. Hän kierähti ympäri. Seuraava potku osui hänen vatsaansa. Hän yski hallitsemattomasti. Hän ei saanut silmiään auki vaan käpertyi nurkkaan.

Ysi ei enää edes vaivautunut etsimään tikariaan vaan alkoi hakata Häväriä paljailla käsillään. Häväri kohotti kätensä suojaamaan kasvojaan.

Iskut tärähtivät hänen käsivarsiaan vasten. Ysi ärisi ja karjui hänen yllään. Häväri käpertyi yhä pienemmäksi kasaksi. Hänen keuhkojaan pisti. Oliko tämä loppu?

Häväri raotti silmäänsä. Oikealla, juuri ja juuri hänen yläkätensä ulottumattomissa, lojui toinen tikari tuolin juurella. Hän hengitti katkonaisesti. Miten hän saisi sen?

Jokin narisi hänen takamuksensa alla. Nazorak laski alakätensä ja tunnusteli. Se oli toinen suukapuloista.

Ysi tarrasi Hävärin tuntosarvista. Epäpuhtaan sotilaan kasvot venyivät sairaalloiseen hymyyn, kun hän nykäisi vastustajansa maasta ja kohotti nyrkkinsä. Hävärin käsi heilahti ja suukapula osui Ysin turkoosiin silmään. Ysi kavahti ja päästi irti. Kun hän avasi silmänsä Häväri survaisi tikarin suoraan hänen rintaansa.

Ysi perääntyi horjahdellen. Hän katsoi typertyneenä rinnastaan sojottavaa tikaria, sitten Häväriä. Hän sähisi edelleen ja naksutteli uhmakkaasti leukojaan, mutta hänen voimansa selvästi hupenivat joka askeleella. Hän lyyhistyi lattialle nojaten selkänsä pöydän jalkaan.

Häväri nousi hengästyneenä pystyyn. Hän piti katseensa lukittuna korahtelevassa Ysissä. Tämän turkoosi silmä vuosi vihreää verta.
Hyvä…

Häväri piteli edelleen kolauttamaansa kylkeä. Hänen lantionsa kitiinilevyt olivat halkeamilla. Veri valui hänen kuonoaan pitkin hänen suuhunsa.

Häväri henkäisi syvään ilmassa leijailevia höyryjä, ja vadelmainen tuoksu täytti hänen tuntosarvensa. Hänen silmänsä kapenivat viiruiksi, kun hän alkoi astella kohti Ysiä. Oli aika lopettaa tämä.

Ysi kohotti katseensa Häväriin. Hän oli juuri avaamassa hampaansa irvistääkseen, kun Häväri survaisi kätensä hänen kitaansa. Ysi kauhistui, kun tämä tarrasi lujilla yläkäsillä hänen pihtileuoista ja alkoi vääntää niitä ääriasentoon. Ysi kakoi ja sätki, mutta Hävärin ote ei pettänyt. Kitiini nitisi ja paukkui. Häväri piti armottoman katseensa tiukasti Ysin silmissä.

Kuului kova rusahdus, ja Ysin eloton ruumis kaatui lattialle.

“RRRAAAAAAAAAAAH!” Häväri karjaisi ilmaan. Hän takoi käsillään raivoisasti rintaansa ja sähisi voittamansa vastustajan ruumiille.

Sitten ilmassa kajahti uudelleen piippaus. Ilmanvaihtoluukut alkoivat taas puhaltamaan.
“Koehenkilö nro 9 menehtyi. Rauhoittakaa nro 10. Koe päättyy.”

Nazorakin olkapäät huojuivat, kun tämä hengitti raskaasti. Sitten hän käänsi viiruiksi puristuneet silmänsä kohti pimeyttä. Hän tiesi, että jossain tuolla pimeydessä oli uhka.

Hän tarttui Ysin ruumiista törröttävään tikariin ja nykäisi sen irti. Paksuja veritippoja ropisi kiiltävälle lattialle. Hän huohotti ja painui kyyryyn. Hänen jalkansa jännittyivät.

Sitten hän ampaisi tilan halki, loikkasi pöydän yli ja iski tikarinsa lasiseinään. Kuului korvia riipivä rasahdus ja narske, kun verinen terä iskeytyi panssarilasin läpi. Häväri katsoi raivosta palavilla silmillään pimeyteen ja huusi. Hän huusi, karjui ja sähisi samalla, kun takoi lasia lajitoverinsa vereen tahriintuneilla käsillään.

Hän pääsisi tästä häkistä pois. Hän palaisi komppaniansa luo. Hän murtaisi tämän lasin vaikka paljain käsin, ja hän tappaisi joka ikisen joka uhkaisi häntä!

Nazorak iski kasvonsa lasiin.
“MINÄ LAHTAAN TEIDÄT KUIN MATORANIT!”

Lopulta hänen nyrkiniskunsa hidastuivat. Hän tunsi silmiensä painuvan kiinni. Tämä haju…
Eih…

Häväri yritti taistella sitä vastaan, mutta lopulta hän painautui lasia vasten ja lyyhistyi lattialle. Hän huohotti raskaasti.

Hän nosti katseensa kasvojensa edessä olevaan lasiin ja siitä heijastuvaan peilikuvaansa. Hän räpäytti silmiään. Oliko toinen hänen silmistään sininen?

Testi oli päättynyt. Tutkimustulokset kirjattiin ylös. Kameran filmikela vaihdettiin. Lasihäkin valo sammutettiin, ja sali vajosi pimeyteen.

3 thoughts on “Heptagon”

  1. Olen ehdottomasti messissä tässä käänteis-Clone-Wars-juonessa, jossa nazorakien lempinimet normalisoidaan ja runnotaan tarinaan kuin ne olisivat aina olleet siellä.

    “We’re just clones, sir. We’re meant to be expendable.”

    “Not to me” – Plo Koon ja varmaan tässä kohtaa kirjoittaja itse.

    Paven Klaanonin vuosi 2022 on täällä.

  2. onko heptagon nazorakien puolustusministeriö
    5/5 haistelisin feromoneja uudelleen, hyvä nähdä konkreettinen yritys käsitellä tätä koko feromoni-nazorak-aihetta, ja vielä ihanan konkreettisesti koe-asetelman sisäpuolelta.

Vastaa