Avainsana-arkisto: Takalek

Jänön jekku

Klaanin selliosasto ”Anteeksi, voisitteko toistaa?” Takalek tajusi heti pyynnön lausuttuaan, kuinka järjetön se oli ollut. Hänen korvansa saattoivat valehdella – hän oli saattanut kuulla puoliunisena väärin. Krickit oli ehtinyt juoda aamulla vain puolikkaan kupin kahvia, ennen kuin pikainen toimeksianto oli kaapannut hänet mukaansa selleihin. Silmiään hän ei silti voinut epäillä, vaikka niiden välittämät aistihavainnot miten … Jatka lukemista Jänön jekku

Utopia 1 – Vaanija ja vettenhenki

Bio-Klaani, sairasosasto Takalek istui Doxin vuoteen vierellä. Mitä bhaix-doxin uneksivassa päässä saattoi liikkua, tämä pohti. Dox hengitti rauhallisesti, mutta ei näyttänyt mitään muita elonmerkkejä. Takalek toivoi, että Dox heräisi pian. Että hän olisi kunnossa. Mutta hänellä oli nyt velvollisuuksia täytettävänä, ja oli aika poistua. Hän tulisi taas katsomaan bhaix-doxiaan pian. Kun hän oli poistunut, avasi … Jatka lukemista Utopia 1 – Vaanija ja vettenhenki

Kissabion joulutervehdys

Diskurssia luottamuksesta

Bio-Klaani Kapuran huone Kävi kuten Kapura oli veikannutkin: Hänet herätti olosuhteista huolimatta kohteliasti oveen koputtanut Takalek. Seppä avasi oven vieraalleen ja istui sängylleen. ”… tilannetta myöhemmin jatkokuulusteluissa… ” Lekin asia oli varmasti tärkeää, eikä Kapura tuntenut erityisesti fyysistä väsyneisyyttä, mutta silti hänellä oli vaikeuksia keskittyä. Mutta syy siihen ei ollut poliisissa. Syyllinen oli pieni yksityiskohta, … Jatka lukemista Diskurssia luottamuksesta

Punasiirtymä: Setheus

Zairyhin saari Vuosia sitten Keskipäivän kaksoisauringot häikäisivät matoraneja, jotka kulkivat pitkin hiekkarantaa. Niiden lämpösäteily paahtoi rantahiekan tulikuumaksi, mutta kumpaakaan ei se haitannut. Tarek, onu-matoran, oli saarella viettämiensä vuosien aikana tottunut kuumuuteen, eikä se ollut ongelma tulen elementtiä edustavalle Kapurallekaan. He loivat vielä viimeisen silmäyksen pienoisaluksen hylkyyn, joka oli tuonut ta-matoranin saarelle. Se oli pahasti rikkoutunut, … Jatka lukemista Punasiirtymä: Setheus

Punasiirtymä: Norea

Kani kömpi ylös ja huomasi tärisevänsä innosta. Aarre! Siellä oli aarre! Nyt teki mieli lausua kunnon runo. Jänö tunsi monta runoa, vaikka suurinta osaa saattoikin haukkua hirveäksi. Kritiikistä ei vemmelsääri kuitenkaan välittänyt varsinkaan keskellä autiota metsää, joten se rykäisi äänekkäästi ja jatkoi luistelua lausuen valitsemansa värssyn olemattomalle yleisölle. olipa keran kani jolla oli arrteet kunes … Jatka lukemista Punasiirtymä: Norea

T&T

Tiit tiit. Tiit tiit. Tiit tiit. ”Mmmhhhh?” Tiit tiit. Tiit tiit. ”Jivhana-lek, sinun on aika nousta.” ”Öööhmh….” katosta roikkuva olento mumisi unissaan. Laihat, harmaat sormet tarttuivat unilapun reunasta, jotta krikcit saisi katsottua kelloa. Tämän jo muutenkin suuret mulkosilmät rävähtivät ammolleen ”… onko se jo noin paljon?!” Krikcitien anatomiassa ja käytöstavoissa riitti monille muiden lajin biologeille … Jatka lukemista T&T