Avainsana-arkisto: sheelika

Ihme Maa

Versio 1.2 Windows | Linux | macOS Versiohistoria Ihme Maa 1.2 * Skin näkyy lopputeksteissä * Garanin vaihtoehtoisen dialogin näkee questin tehtyään myös silloin, jos kadotti saadun esineen * Vikean esineiden hitbox kattaa koko hyllyn * Korjattu bugi, jossa Guardian respawnasi joskus

Mestarin illallinen

Feterra-asema Zorakin kabinetti erottui edukseen muusta sisätilasuunnittelusta. Se oli täynnä eleganssia ja yksinkertaista kauneutta, ja kiviset seinät peittyivät kauniisiin tauluihin kaikkialta maailmasta. Nurkassa seisoi korokkeella hillitty mustavalkoinen shakkilauta, jonka peli oli kesken. Mustalla oli selkeä ylivoima, mutta valkoisen kuningas seisoi vankasti turvassa, liikkumattomana aloitusruudussaan. Tilan kruunu oli kuitenkin pitkä tamminen pöytä, ja sille oli katettu … Jatka lukemista Mestarin illallinen

Palapeli tehty muistoista

Bio-Klaani Umbra tuijotti hajamielisesti seinäänsä. Siihen oli kiinnitetty lukemattomia paperilappuja. Niihin oli piirretty voimakkaalla väriliidulla kuvia kasvoista, paikoista ja asioista, joista hän ei ollut varma. Sinne tänne oli ripoteltu sanoja ja kuvauksia. Päivien myötä niitä oli kertynyt tusinoittain. Taideseinä oli kasattu matoraninkorkeudelle yhdelle entisen päämoderaattorin huoneen tyhjistä seinistä. Lipastoja oli työnnetty sivuun, ja kirjapinoja oli … Jatka lukemista Palapeli tehty muistoista

Historian taidegalleria

Feterra-asema Zorak von Maxitrillian Arstein kahdeksannen tukikohta oli hiljainen. Rauhan rikkoivat ainoastaan erilaiset tietotekniset laitteet äännellessään ja välkytellessä valojaan. Maanalaisen tukikohdan valot loivat keino-yön. Olihan pimeys toki vain tunnelman takia. Zorakin palvelijat, Feterrat ja lautasmaiset Vat työskentelivät valaistuksesta huolimatta. Mekaaniset, sulavalinjaiset olennot olivat työssään hiljaisia ja elegantteja. Se oli Zorakin luomusten vahvuus. Elegantit tappajakoneet olivat … Jatka lukemista Historian taidegalleria

Con amore

Zorak von Maxitrillian Arstein VIII:nnen hellässä huomassa Umbra roikkui kahleissaan ja uinui unetonta unta. Hänen lihaksensa olivat miltein tottuneet siihen asentoon, missä hän roikkui vailla valtaa vaikuttaa siihen. Lihakset olivat olleet kovettuneina ja jähmettyneinä tässä asennossa päiväkausia. Umbra ei tiennyt ajan kulusta mitään, sillä luonnonvaloa ei ollut. Toan yhä väistämätön matka kohti pimeyttä jatkoi väistämätöntä … Jatka lukemista Con amore

ᴘᴇʟᴏɴ ᴇɴᴋᴇʟɪ ɪɪɪ

Silloin saarellani, kun tein sinusta täydellistä. http://klaanon.fi/pelonenkeli/ost/10%20-%20Pako.mp3 Kylmyys peitti seiniä. Tawa heräsi valkoiseen ja katsoi ikkunasta ulos. Ulkona? Pysähtyneisyys. Sama kuin eilen. Sama kuin huomenna. Roudan koura kahmi maailmaa alleen ja taivaalta putoili kylmiä kipinöitä. Jää puski hampaita räystäisiin. Puut näyttivät haurailta. Ne näyttivät siltä kuin yhdenkin hiutaleen olisi pitänyt särkeä ne. Kaikki oli valkoista, … Jatka lukemista ᴘᴇʟᴏɴ ᴇɴᴋᴇʟɪ ɪɪɪ

ᴘᴇʟᴏɴ ᴇɴᴋᴇʟɪ ɪ

http://klaanon.fi/pelonenkeli/ost/1%20-%20Tawa.mp3 Karmiva kallokypärä, käärmemäisen hirviön kolmileukainen kita aukesi. Sen sisältä valuva kuollut tuhka tuiversi tuulessa kuin pedon viimeisenä henkäyksenä. Keltainen nainen seisoi kylän aukiolla hiiltyneen rahkshi-kasan päällä. Tummahaarniskaisen varjon äpärän karmiva koura oli puristunut nyrkkiin kohottautuneena kohti taivasta, kohti kaatajaansa. Taistelu oli ollut todella raivoisa. Ylivoimaiset pedot olivat päässeet monta kertaa niskan päälle, mutta ritarilla … Jatka lukemista ᴘᴇʟᴏɴ ᴇɴᴋᴇʟɪ ɪ

La Notte

Bio-Klaanin linnoitus Matoran-Umbra heräsi oudosta unesta. Hän oli tavannut toa Umbran jossain Karda Nuiksi kutsutussa paikassa. Mukana oli ollut myös varjomainen lintuhahmo, joka raakkui ja oli mennyt hänen kimppuunsa. Lisäksi olento oli puhunut jotain siitä, että hän ei tiedä oikeata menneisyyttään. ”Mitä se edes tarkoitti?” pyöri pikkumiehen mielessä. Kuin suuri kysymysmerkki. Oli aamuyö, mutta hän … Jatka lukemista La Notte