Avainsana-arkisto: Kissabio

Muisto

Klaanin saari, ilta Aiemmin https://s3.eu-north-1.amazonaws.com/meri.klaanon.fi/kapura/muisto/memory.mp3 Meri oli hiljainen, sen vaimeat kuiskaukset vain tasaista huminaa kaikkeuden taustalla. Aallot pesivät Bio-Klaanin saaren rantaa hellästi ja pehmeästi; tähdet yhtyivät taivaalla kosmisiksi kuvioiksi, joille niiden alla kulkevat olivat lahjoittaneet nimen ja merkityksen. Kuu hehkui aikojen loppua vartovan silmäparin puolikkaana yötaivaan keskellä. Rannalla seisoi linnoitus, jonka rinnalla kasvoi kaupunki, rakennusten … Jatka lukemista Muisto

Merimatka

Jossakin etelässä Melko kauan sitten ”Varohan, poikaseni. Ya-Quaza on vaarallinen rikollisorganisaatio.” Sen sanoi aluksen vanha kapteeni. Matoranilla oli käytännössä toinen jalka haudassa. Hän ontui innokkaasti supattelevan turistiryhmän ohi aluksensa keulaan toan viereen. ”Minulla on kokemusta rikollisorganisaatioista”, Matoro Mustalumi vastasi rauhallisena. Hän tähysi merta heidän edessään. Sen sumun läpi ei nähnyt kovin paljoa. ”Mutta Ya-Quaza, he … Jatka lukemista Merimatka

Viime nimeämispäivä

Osa 1 Jossa sankarimme tutustuvat vallitseviin olosuhteisiin Bio-Klaani Viime nimeämispäivä Raskaat lumihiutaleet putoilivat ruutuikkunan takana. Kylmä mömmö kasaantui linnakkeen katoille kauniiksi nietoksiksi, mutta kadulle laskeutuva lumi tallaantui nopeasti loskaiseksi hötöksi – sikäli paljon väkeä kaduilla kuitenkin liikkui. Keskipäiväisessä, joskin pilviverhon himmentämässä aurinkojen loisteessa tohinoi matoralais- ja muuta väkeä. Heidän kantamuksensa kilpailivat väriloistossa kaupunkilaisten omien olemusten … Jatka lukemista Viime nimeämispäivä

Kisuutta tähtitaivaan alla

Bio-Klaani Menneisyydessä Joku osa Matorosta mietti, miksi hän oli vastannut epätoivoisen toimittajatytön treffipyyntöön ”no, miksei, tavataan illalla.” Toisaalta sitten taas, kynttilänvalossa vaaleanpunaisen kissaolennon kanssa illallistaminen ei ollut lähimainkaan oudoimpia asioita, joita hän oli tehnyt. Ravintola oli vasta kaupunkiin avatun hienostohotellin tornissa. Näköala öiseen Klaanin kaupunkiin oli melko kaunis, ja paikka oli muutenkin sangen viihtyisä. Se … Jatka lukemista Kisuutta tähtitaivaan alla

Kissabion joulutervehdys

Gaggulabion elämämkerta

Rumisgone Konvehtikahvila oli yhtä mahtipontinen kuin steltiläinen omistajansakin. Sen puitteet tavoittelivat taivasta, nousten korkeuksiin kämäisen satama-metrun keskustasta. Kahvila oli sillä hetkellä pohjoisen maailman suurimpien egojen kohtaamispaikka. Aristokraatteja, aatelisia, pohattoja, sotalordeja. Kaikenlaista turhantärkeää väkeä. Juhlan isäntä, kloppi-Ungara, oli muotoillut höyrypulisonkinsa spiraaleiksi päänsä sivuille. Hän käytti vain alempien yhteiskuntaluokkien hiestä tehtyä hajuvettä. Kovasti hän naureskeli ja toivotteli … Jatka lukemista Gaggulabion elämämkerta

Kissavälikohtaus

Bio-Klaani Päiviä ennen Yö Kauhua Kissabio istui pöytään hyräilleen itsekseen tyytyväisesti. Kaksoisaurinkojen valo paistoi kahvilan ikkunasta. Ulkona oli kaunis sää, aurinkoista ja lämmintä. Vaikka sadepäivätkin olivat ihan kivoja. Toimittaja nappasi tassuihinsa uunituoreen Klaanilehden. Hän pläräsi läpi tylsien asiatekstien ja päätyi sarjakuvasivuille. Kissabio lukaisi uusimmat tuotoksensa läpi ja huomasi harmikseen, ettei Klaanilehden painokoneisto pystynyt painamaan täydellisen … Jatka lukemista Kissavälikohtaus

Kissabion ystävänpäivä

Klaanilehden toimitus Ennen sotaa Ystävänpäivää luulisi helposti mukavaksi ajaksi, kun on romantiikkaa ja suklaata ja tunteita ja vaikka mitä. Mutta eräälle Klaanin asukkaalle se tuotti arvaamattoman ongelman. Klaanilehden toimitus oli jo hiljentynyt, kun kaikki olivat lähteneet hoitamaan muita asioita lehden ystävänpäiväspesiaalin ollessa menossa hyvää vauhtia painoon. Vain yksi rauhaton sielu istui hermostuneena kirjoituskoneen äärellä. Puinen … Jatka lukemista Kissabion ystävänpäivä