Avainsana-arkisto: Kahvio

Kysymykset, kaipuu ja kaiku

Bio-Klaani, kahvio Snowie istui nojatuolissa vailla seuraa ja katseli ikkunasta ulos. Satoi kaatamalla, ja taisi ukkostaakin. Silti kadut olivat täynnä väkeä. Minnekäs muuallekaan olisivat menneet, kun piti vahtia poroja ja muuta? Eivät viihdy kahviossa, näemmä, lumimies tuumaili. Hän harmitteli evakkojen puolesta, kun pihalla oli niin märkää. Myös vähän itsensä puolesta, koska hän joutui istuskelemaan aivan … Jatka lukemista Kysymykset, kaipuu ja kaiku

Tulijuurisaaga

Bio-Klaani, kahvio Tätä se oli. Tätä oli elämä. Snowie uppoutui syvemmälle sohvan pehmeyteen ja hörppäsi uuden siemauksen inkiväärioluestaan. Aivan liian pitkän ja toiminnallisen ja loppua kohden sateisen reissun jälkeen lumiukko otti kahviossa loikoilun avosylin vastaan. Hän oli löytänyt perin mukavan ikkunapaikan ruuhkaisesta illanviettopaikasta. Kahden pienen pöydän ympärillä ei istunut ketään muita. Asiaan tuli kuitenkin välitön … Jatka lukemista Tulijuurisaaga

Ajatuksia ja suunnitelmia

Bio-Klaani, kahvio Matoran Umbra istui tavallista tapaansa ah niin mukavassa kahviossa. Oli aikainen syysaamu ja pihalla oli jo koleaa. Talvi olisi tulossa, mutta kuinka pian, sitä hän ei tiennyt. Klaanilehti sylissään ja kahvi sekä pulla edessään pöydällä Matoran-U aloitti aamunsa todella usein. Hän otti aamukahviin ja kahviossa oleiluun tarvittavat rahat tämän maailman vastineensa rahakirstusta. Usein … Jatka lukemista Ajatuksia ja suunnitelmia

Hirviöt eivät itke

Matoran-Umbra istui kahvion mukavimmalla penkillä, ainakin omasta mielestään. Hän piteli kolmisormisella kädellään redstarbucksin caramel mukau-lattea, josta hörppi aina välillä lämmintä juotavaa. Päivä lähtisi hyvin käyntiin laadukkaalla kahvilla, kuten tavallista. Päivän klaanilehti oli rutussa pöydällä. Tai ehkä se oli edellisen päivän. Siitä Umbra ei välittänyt, sillä hän joisi nyt vain kahvia, samalla syöden voileipää. Tuolin asentoa … Jatka lukemista Hirviöt eivät itke

Maailmanparantajat

Meri Matoro nousi hitaasti laivan märältä kannelta pidellen päätään. Kaksikon alus oli seilaamassa hyvää vauhtia poispäin Xian seudulta, eivätkä heidät pysäyttäneet veneet olleet lähteneet seuraamaan heitä. ”Portaat. Minä vihaan portaita”, hän mutisi noustessaan ylös. ”Sinulle tuottaa näemmä valtavia vaikeuksia selvitä portaista?” Kapura kysyi sarkastisesti. ”…” Matoro totesi. ”Seuraava siirto, herra KAPTEENI MUSTALUMI?” ”…” Matoro totesi. … Jatka lukemista Maailmanparantajat

Salaisuuksia ja salaliittoteorioita

Kahvio ”Heips”, Matoro tervehti Kapuraa. Hän istuutui täpötäyden ruokatarjottimen kanssa nurkkapöytään tulen toan vastakkaiselle puolelle. ”Hei”, Kapura vastasi varsin epäinnostuneena. ”Mistäs tulit?” ”Öööh”, Matoro mutisi leikatessaan Mukau-häränpihviään. ”Parilla eteläisellä Athistien saarella tuli käytyä. Plus Rautasiivellä sekä Abzumon lentävällä kuolemantemppelillä.” ”Aika normaali reissu siis. Klaanin tehtävissä, arvaan?” kysyi Kapura. ”Joo. Tai ei oikeastaan. Tarkoitushan oli sellainen, … Jatka lukemista Salaisuuksia ja salaliittoteorioita