Avainsana-arkisto: Bio-Klaani

Päivän ensi säde

Bio-Klaani Lähes viisi kuukautta ennen sarastusta Aamuyö https://arkisto.klaanon.fi/media/pre-kone8/Verenperint%C3%B6/Scott%20Walker%20-%20Vox%20Lux%20OST%20-%20Opening%20Credits.mp3 TYTTÖ. Mitä Visokki oli äsken sitten tehnytkään, ajatus painautui nyt sivuun samalla tavalla kuin hän itse vasten metallirappusia. Kaikki oli tapahtunut niin nopeasti, että hän ei edes tiennyt, mikä oli hänet rappusia vasten painanut. Kaikki oli sinistä ja valkoista ja pimeää ja täysin äänetöntä ja samaan aikaan … Jatka lukemista Päivän ensi säde

Muisto

Klaanin saari, ilta Aiemmin https://s3.eu-north-1.amazonaws.com/meri.klaanon.fi/kapura/muisto/memory.mp3 Meri oli hiljainen, sen vaimeat kuiskaukset vain tasaista huminaa kaikkeuden taustalla. Aallot pesivät Bio-Klaanin saaren rantaa hellästi ja pehmeästi; tähdet yhtyivät taivaalla kosmisiksi kuvioiksi, joille niiden alla kulkevat olivat lahjoittaneet nimen ja merkityksen. Kuu hehkui aikojen loppua vartovan silmäparin puolikkaana yötaivaan keskellä. Rannalla seisoi linnoitus, jonka rinnalla kasvoi kaupunki, rakennusten … Jatka lukemista Muisto

Jänön jekku

Klaanin selliosasto ”Anteeksi, voisitteko toistaa?” Takalek tajusi heti pyynnön lausuttuaan, kuinka järjetön se oli ollut. Hänen korvansa saattoivat valehdella – hän oli saattanut kuulla puoliunisena väärin. Krickit oli ehtinyt juoda aamulla vain puolikkaan kupin kahvia, ennen kuin pikainen toimeksianto oli kaapannut hänet mukaansa selleihin. Silmiään hän ei silti voinut epäillä, vaikka niiden välittämät aistihavainnot miten … Jatka lukemista Jänön jekku

Ja vuoteessaan hän näki liekit turmion

Bio-Klaani Sairasosasto Vuorokausi ennen sarastusta Taguna vääntyili tavallista levottomammin sairaalavuoteella, jolla oli maannut siitä lähtien, kun oli tullut epäselvän kanin ampumaksi. Viereisellä pöydällä oli kukkia Tawalta. Pölyhiukkaset tanssivat aamuaurinkojen valossa. Kello tikitti; se oli ainut hiljaisuuden rikkova ääni lukuun ottamatta etäisiä alkavan työpäivän kaikuja muualta sairasosastosta. Vierailijoita ei ollut. Kaikki poliisilaitokselta olivat tietenkin käyneet kääntymässä … Jatka lukemista Ja vuoteessaan hän näki liekit turmion

Kapuralla on asiaa

Archive by Bowman Klaanin käytävät Yö Askel. Toinen. Kolmas. Niin nopeasti, että kiire selvästi oli – sen olisi huomannut vastaantulijakin, jos autioilla käytävillä olisi sellaisia liikuskellut. Mutta silti niin hitaasti, ettei Kapura vahingossakaan herättänyt hänen ohittamissaan huoneissa nukkuvia. Uinukoot ne, jotka pystyivät – hänellä oli tärkeämpää tekemistä, ja kunhan toa ehtisi tavoittelemansa henkilön luokse, niin … Jatka lukemista Kapuralla on asiaa

Kirje, keskustelu ja lupaus

Tagunan kämppä Bio-Klaani Kun pakolliset koomanjälkeiset kahvit oli kahviteltu asianmukaisesti (ikiaikainen rituaali, joka oli tiedettävästi suoritettu yhden kerran Klaanin pitkän historian aikana), Taguna oli sanonut livahtavansa nopeasti kämpille ennen töiden jatkumista. Kello oli jo tikittänyt keskiyön ohi, mutta lainvalvontahommissa oli vähän sama asia kuin seppänä toimimisessa: silloin taottiin, kun rauta oli kuumaa. Taguna oli huomauttanut … Jatka lukemista Kirje, keskustelu ja lupaus

Baterra

Sisällys YKSI NOLLA NELJÄ KAKSI VIISI KAKSI KUUSI Me elämme tietämättömyyden tyynellä saarella keskellä äärettömyyden mustaa merta, eikä meidän ole tarkoitus matkata kauas. — Howard Phillips Lovecraft https://meri.klaanon.fi/killjoy/Baterra/life.mp3 Tuntikausia kestäneen naputuksen jälkeen taltta viimein läpäisi kiven. Viimeinen vasaranisku murensi syntyneen aukon juuri sen verran suureksi, että hopeanaamioiset kasvot mahtuivat työntymään siitä läpi. Pimeys oli kuitenkin … Jatka lukemista Baterra

Paras meistä

Bio-Klaani Linnaketta ei oltu koskaan suunniteltu kovin laajamittaiseen sotaan. Läpi vuosien sen muurit olivat enimmäkseen estäneet onnettomia villiraheja eksymästä kaupunkiin. Toki sen yli kymmenmetriset kivimuurit kykenivät kilpistämään monenmoisten rauhanrikkojien aikeet, mutta nazorakein tulivoimaa vastaan kivimuurit olisivat vain hidaste. Se tosiasia oli omiaan nakertamaan kaupunkilaisten uskoa selviytymiseen. Admin piteli kiinni purppurakaavustaan estääkseen sitä liehumasta liikaa tuulen … Jatka lukemista Paras meistä