Avainsana-arkisto: 273

Sokeattaren tanssi

Rapusaaren pohjoiskärjen ulkoilualue oli nähnyt iloisempia päiviä. Jonain toisena vuonna Bio-Klaanin kaupungin musiikkitapahtumista, ulkoilmateatterista ja kesähäistä tunnettu jokisaari olisi ehkä kelvannut vielä loppusyksystäkin miellyttäväksi piknik- ja grillausmaastoksi. Nyt siellä oli kuitenkin puistoakilinin ja pussikaljoittelun sijasta vain parakkeja ja väliaikaisia telttamajoituksia kaupungin vajavaisten puolustusvoimien koulutukseen. Nurminiittyjen ympäröimällä hiekkakentällä oli meneillään poikkeuksellisen intensiivinen harjoitustaistelu. Kaksi haukasvoa mittailivat … Jatka lukemista Sokeattaren tanssi

Salatut Elämät jakso 1 – Toa Bloszarin Ase Tehtaan Myymälä

Bio-Klaani Valkoinen käsi koputti oveen. Odotellessaan Matoro naputteli lattiaa jalallaan. Huoneesta kyllä kuului ääniä, mikä tarkoitti Kelvinin olevan kotona. Lopulta ovi narahti auki ja raottui hieman. Tuttu nazorak kurkisti raosta. ”Öh, huomenta”, toa tervehti varovaisesti yrittäen sekä olla herättämättä liikaa huomiota Kelvinin suuntaan että puhumasta kaulavaltimoaan auki. ”Keskeytänkö jotakin?” ”Ah, hei! E-ei minulla mitään ollut. … Jatka lukemista Salatut Elämät jakso 1 – Toa Bloszarin Ase Tehtaan Myymälä

Tappotahti

”Komisario Harkel oli minun ja Kepen ystävä. Hän oli suurkyläläinen poliisi, joka toimitti pahan pormestarin telkien taakse, piti yllä järjestystä sota-aikana ja… ja…” ”Hän… oli kanssani, kun olimme metsässä, siis hän ja minä ja muita, kun…” ”Ei sillä, että syyttäisin sinua. Tai siis että, eihän minun tarvitse sitä sanoa, koska miksi syyttäisin…” Tappotahti Hetki muistotilaisuuden … Jatka lukemista Tappotahti

Köysi

https://meri.klaanon.fi/bio-klaani/Hyv%C3%A4%C3%A4+syntym%C3%A4p%C3%A4iv%C3%A4%C3%A4/runningman.mp3 Ikuisuuksien keskellä raksuttavan kellokoneiston kaikkinäkevän kuningattaren katse oli harvoin nauliintunut niin keskittyneesti vain yhteen pisteeseen. Messinkisen koneiston kalinan kaiku kimpoili teknisesti ottaen ei yhtään minkään olemassaolemattomista seinistä ja viheliäisen valheellisesta katosta. Samalla, kun Totuuden laihat lauseet vielä odottivat rekisteröitymistä niitä vastaanottavan tieteilijän ja harhailijan tajuntoihin, huokaili neito aikaraudassa niistä tihkuvaa ironiaa. ”HÄN KOKEE SYMPATIAA … Jatka lukemista Köysi

Haamujahti

Kepen paja Useiden tuntien väkertämisen jälkeen kummituslinssi koristi Kepen kanohia. Vihreä vekotin hänen vasemman silmänsä päällä surisi, kun keksijä vaihtoi katseensa tarkennustasoa. Tämä on oikeastaan aika kotoisa tunne… hän ajatteli zoomaillessaan silmällään ensimmäistä kertaa viikkoihin. Hän nykäisi tietokoneeseen luikertelevan johdon irti kummituslinssin kyljestä. Vekottimen paranormaalitietokanta – ja sen myötä koko laite – oli valmis. Kummitusimuri … Jatka lukemista Haamujahti

Unesta Herääjät

Bio-Klaani, Aamu sarastuksen jälkeen https://meri.klaanon.fi/matorotbs/Koneen+j%C3%A4lkeinen+aika/Kaikki+on+hyvin.mp3 Harakan laulu kaikkosi Matoron korvista hänen havahtuessaan todellisuuteen. Hän… hän oli elossa? Toa ei ollut aivan varma, mikä osa yöstä oli ollut unta ja mikä todellisuutta… mutta paksu side hänen kaulansa ympärillä vihjasi siitä, että ainakin osa yön kivusta oli ollut totta. Nousseet auringot paistoivat vaaleiden verhojen läpi huoneeseen. Kirkas … Jatka lukemista Unesta Herääjät

Tervetuloa Koneeseen — Jälkinäytös

https://s3.eu-north-1.amazonaws.com/meri.klaanon.fi/guardian/Tervetuloa+Koneeseen/act8/Musiikki/5+Dogwood+Drive.mp3 Visokki raotti hitaasti silmiään sallien hämäryyden varjon sulaa pois näkökenttänsä edestä. Toisiinsa limittyvät unikuvat kaikilta todellisuuden tasoilta – koneiston jyske, Bio-Klaani, väritön hiekka-aavikko, Rakentaja, Tawa, Avde – päättivät villin tanssinsa hänen tajunnassaan ja antoivat myöten silmiin virtaavan valon tulvalle. Hetken oli häikäisevän kirkasta, sitten Visokki tottui jälleen näkemiseen. Hän ei ollut enää Admin-tornin taukohuoneessa. … Jatka lukemista Tervetuloa Koneeseen — Jälkinäytös

Ja nautinto oli suuri

Kylmää vettä osui kuumempaakin kuumemmille kiville ja höyrystyi kauniisti sihahtaen täyttäen koko puisen huoneen korventavalla kuumuudella. ”Aaaarghh”, ähkäisi kitiinikuorinen hyönteisolento kuuman ilman tulviessa hänen kasvoilleen ja polttaessa hänen ylävartaloaan. ”Ja nautinto on suuri”, sanoi pohjoisen noita hänen päässään nasevasti. ”Tämä on typerää”, silmiään siristelevä 273 protestoi. Hänen näkönsä alkoi hieman sumentua, eikä hän ollut enää … Jatka lukemista Ja nautinto oli suuri