Klaanon

Bio-Klaanin yhteinen tarina

Gaggulabio saapuu tarinaan

9 kommenttia

Juu, Gaggu on pahis.

”Terve, Umbra. Missäs sinä olet ollut? Hillumassa maailmalla?” Matoro kysäisee kun näkee Umbran eteisessä.
”Eh, se on pitkä tarina.” Umbra vastaa. Kolmikko on tulossa juuri sisälle kun joku matoran ryntää heidän luo ja huutaa isosta, rumasta Kuma-Nuista joka hyökkäsi matorankylään.

Tyypillisiä rahi-ongelmia, Matoro ajattelee. ”No, mennääs sitten pistämänä se otus Karhuhain ruoaksi.”

Jossain kaukana, Skakdi nimeltä Gaggulabio nousee laivaan ja lähtee merelle.

9 kommenttia

Umbra 7.4.2025

Tässä esitellään Klaanonin paras pahis. Oi että. Gaggulabio rules

Keetongu 15.4.2025

Bio-klaanin riistanhoitolinja vastaa Kristillisdemokraatteja. Onneksi on myös Labio.

Guardian 15.4.2025

Ilman roolipeliaspektia viestin ensimmäinen lause on tulkittavissa Matoron ajatuksina. ”Juu, Gaggu on pahis”, ajatteli Matoro. Sopii kyllä erinomaisesti alkuklaanonin mustavalkoiseen sankarikuvaan, jota myöhemmin haastetaan jännittävillä tavoilla.

Matoro 15.4.2025

Vähän outo spesifoida että murhaaja-rahi on ruma
eikä esim että julma tai vaarallinen

Snowman 15.4.2025

Alku-Klaanonin aikamuodot vaihtelevat iloisesti (vaikka välillä niin meinaa käydä myöhempinäkin vuosikymmeninä #sotaomppuromaaniedit).

”Jossain kaukana, Skakdi nimeltä Gaggulabio nousee laivaan ja lähtee merelle.” -> suuruuden alku

Nenya 15.4.2025

Toivottavasti kuulemme pian Umbran tarinan.

Haluan myös kuulla lisää tästä Gaggulabiosta. Mikä sai hänet astumaan laivaan? Mitä hän ajattelee nyt? Mitä hän tuntee?

Kapura 15.4.2025

Roolipeliviestin Gaggulabio saapuu tarinaan (Matoro 2010, klaanon.fi) ehkäpä kiinnostavin kaunokirjallinen elementti on monista isoista yhteistarinaprojekteista (mm. Raamatusta) tuttu ABBA-kiasmirakenne, jossa retorinen kuvio toistaa itsensä toisin päin. Teksti alkaa kokonaisteokselle tyypillistä moniäänisyyttä, jossa tarinan sisä- ja ulkopuoli sekoittuvat, hyödyntävällä huomiolla antagonisti Gaggulabion pahuudesta. Seuraava kappale käsittelee ”ison, ruman” Kuma-Nuin pahuutta, sitten lähdetään matkalle sitä kohtaamaan, ja lopuksi palataan Gaggulabioon, joka on itsekin lähtotunnelmissa. Skeema tukee tekstin koheesiota useammalla tavalla: toisaalta on kyse alun ja lopun symmetrisyydestä, toisaalta selkeästä jaosta kahteen puoliskoon, joista ensimmäinen käsittelee hyvyyden ja pahuuden luonnetta ja jälkimmäinen matkustamista.

Mutta mitä tämä tarkoittaa viestin merkityksen kannalta? Lukijan huomio kiinnittynee painokkaaseen, klaustrofobiseen tapaan, jolla maininnat Gaggulabiosta kehystävät ja jopa määrittävät päähahmojen sinänsä vilpitöntä kiinnostusta Kuma-Nuin päihittämiseen. Gaggulabio saapuu tarinaan esittää, ettei sankareiden sankaruus ole näiden ominaisuus itsessään, vaan se esiintyy dynaamisena, tilanteessa konstruoituna toimintana, joka on aina relaatiossa tekstuaalisena haamuna läsnä olevaan pääantagonistiin. Näin voimmekin perustellusti kysyä, kuinka hauraalla pohjalla on nimellisesti urotöiden suorittamisen ympärille rakentuva minäkuva. Tämä tuo mieleen Sartren ajatukset siitä, kuinka tärkeää on käyttää vapauttaan autenttisesti, ja tietenkin myös Hegelin herran ja rengin dialektiikan.

Manfred 15.4.2025

Nyt ymmärrän, miksi Matoron ensiajatus edellisessä viestissä oli, että löytyikö beastejä

Killjoy 17.4.2025

mulla on kans pahis sen nimi on puri fear
sekin on paha mutta vaan välillä
toivottavasti kakkulapio ei tapa matoroa :(