Mr.Killjoy

Ämkoon Veljeskunnan saari, ranta

Kaaoksen keskellä juokseva ilman Toa kailotti improvisoituja sotahuutojaan, väistellen samalla ilmassa viuhuvia ammuksia, jotka koostuivat Nazorakien ammuksista, Matoranien nuolista ja epämääräisistä sirkuttavista objekteista, joita KooBee ei halunnut tutkia tarkempaa.

Tavarakuljetukset etenivät pitkin rannan reunaa ja KooBeella ja Matoraneilla oli tasan yksi tehtävä: Kaaos. Kovaan ääneen hoilottava Koobee yritti vetää huomion itseensä, viskoen elementaalivoimillaan haketta ja muita esineitä pitkin Nazorakien rivejä. Kontit kaukana hänen takanaan saivat edetä verrattaen rauhassa Torakoiden tulen keskittyessä juoksevaan hulluun.

Rantaviivaa pitkin juostessaan KooBee ehti hetken katua lähtöään saarelle. Hän ei kuitenkaan miettinyt kauaa, uuden sotahuudon pälkähtäessä hänen mieleensä.

”GURBALANZOIGGULA! HERBALANDEERA! GUGLÄÄÄÄÄÄÄÄÄ!”

Eturintaman Nazorak hautasi päänsä kasvoihinsa häpeästä. Vain sekuntia myöhemmin käsien raosta törrötti Matoranin nuoli, joka sai pään leimahtamaan liekkeihin. Tuskainen operaatio läpi rannan vain jatkui jatkumistaan.

Vahkin maassa makaavat puolikkaat, muutama kymmenen metriä taistelevasta parivaljakosta

Sivummalla taisteleva Torakka ja Ilman Toa eivät olleet näkemässä, kun syttyneet valot vilkkuivat hetken tuhoutuneen Vahkin silmissä. Muistikuva. Yksinäinen muistikuva kaukaisesta sodasta ja sen kaatuneista. Yksin tantereella seisova Vahki katsoi mustan Toan astelevan hänen viereensä, vetäen tämän pois savuavalta kentältä.

Ja sitten valot sammuivat ja kipinä rasahti Vahkin aivoissa. Muistikuva katkesi, niin katkesi kaikki muukin.

Ilmalaiva, matkalla kohti Metru Nuita

Oranssin kuulan hehkuminen oli päättynyt ja salamatkustaja veti itseään tiiviimpään tilaan matkatavaroiden sekaan. Ohi kulkenut Toa-vartija ei huomannut mitään tavallisuudesta poikkeavaa ja matka jatkui rauhassa. Kääreisiin kietoutunut hahmo ei voinut kuin toivoa, että outo reaktio ei tapahtuisi uudestaan.

Xia, Mustan Käden salainen tukikohta

Hetki sitten tuskissaan kiemurrelleet Vahkit olivat päässeet tolpilleen, kuin mitään ei olisi koskaan tapahtunutkaan. Hiljaisesti toimiaan jatkaen osasto pyöri jälleen normaalisti. Yksikään Vahkeista ei pihahtanut muistikuvasta, joka kuin maagisesti oli heistä jokaisen mielessä.

Sota…

Vastaa