Klaanon

Bio-Klaanin yhteinen tarina

Kraata ja punainen toa

0 kommenttia

Blozin kämppä

Blozi heräsi uudessa sängyssään, vähän väsyneenä. Hän huomasi ensimmäisenä Tronien, joka katseli ikkunasta kauas merelle. Kala kääntyi katsomaan Tulen Toaa hymyillen ja Blozi tiesi, että hän saisi taas viettää yhden hymyilevän päivän hymyilevän ystävänsä kanssa.

Hän yritti ottaa kiinni Troniesta, mutta sai vain sähköiskun akvaariosta. “Huomenta hymyilevä ystäväiseni. Lähdemme pienelle aamulenkille”, Tulen Toa sanoi.

“Jee! Aamulenkille. Pääsemme taas jonnekkin”, Tronie vastasi telepaattisesti.

Blozi avasi huoneen oveensa ja lähti juoksentelemaan aamuöisiä käytäviä alaspäin. Pian hän oli jo pihalla ja hengitti raskaasti raikasta ilmaa. Hän käveli ulos Klaanin linnakkeesta, portista, jossa nuokkuivat väsyneet yövuorolaiset. Tulen Toa oli valppaana, ettei mikään yllättävä Rahi tai Nazorak hyppäisi hänen kimppuunsa. Tronie teki ilmassa voltteja ja nauroi telepattista nauruaan ja Blozi tajusi, ettei hän enää murehtinut niin paljon Nutun kuolemaa. Tronie oli nyt hänen ystävänsä, aina iloinen ja mukavaa juttuseuraa. Olihan Laavahaukan menetys edelleen raskas isku, mutta Tronie osasi aina hymyilyttää.

Die Tärtä

Kapteeni Anonymmeli ei ollut nukkunut räpäystäkään. Hän katseli vain laivastaan kaukana näkyvää Klaanin saarta. Turaga ei uskonut pystyneensä voittamaan Mustaa rahia naurettavalla sarjalla Zamor-kuulia.

Sitkeän otuksen täytyisi kuolla minun miekastani. Vain minun!

Mustan rahin tappamisesta oli tullut hänelle pakkomielle. Hän tulisi tappamaan sen vaikka joutuisi uhraamaan koko miehistönsä.

Kapteeni kääntyi ja käveli nahkealehtisistä puista valmistettua kantta pitkin kohti megafoonia. Puhdisti sitä sormellaan ja huusi: “Jokainen ylös!” Kannen alta alkoi kuulua melua. “Menemme ryöstämään kaikki mahdolliset luotaimet Bio-Klaanin telakalta!”

Kapteeni ei huomannut, kuinka Un-Tak hymyili jälleen ilkeästi. Hänen suunnitelmansa oli jo melkein valmis. Ja toteutettu.

“Kaikki sujuu suunnitelmien mukaan”, Le-Matoran sanoi ilkeästi, otti miekkansa esiin ja valmistautui hyökkäämään.

Ranta Bio-Klaanin saarella

Kaksikko saapui rannalle ja Blozi huomasi, että parin metrin päässä oli jotain punaista. Hän juoksi rannalle päin ja pelkäsi olevansa väärässä.

“Miksi sinä kiirehdit? Aamu vasta sarastaa”, Tronie sanoi telepaattisesti.

Tulen Toa ei vastannut mitään vaan juoksi, kunnes saapui punaisen haarniskan luo. Siellä oli punainen henkikö, joka näytti Toalta. Hänellä oli punainen viitta, muttei toista kättä. Hän oli suunnilleen Toan kokoinen ja lähistöllä hänestä, oli miekka. Blozi tunsi tämän henkilön.

“Kuka hän on?” Tronie kysyi.

“Punainen Toa. Hän on vastustajani, jonka tapasin pari vuotta sitten, ennen kuin liityin Klaaniin. Hän on immuuni Elementaalivoimille ja omaa teleporttaamisen ja telepatian kyvyt. Hän taitava miekkailija ja satutin käteni, kun viimeksi kohtasin hänet. En ole kuullut hänestä sen jälkeen, ennen kuin nyt”, Tulen Toa sanoi.

Tronie katosi tuota Toaa. Hän näytti olevan jonkinlaisessa transsissa.

“Viemmekö hänet Klaanin sairasosastolle?” kuuli Blozi äänen mielessään.

Blozi otti vahvoilla käsillään kiinni Toasta. Kosketus tuntui kylmältä ja tahmealta. Toa oli ajelehtinut meressä viikkoja.

Kaksikko poistui paikalta. Vesi alkoi väreillä ja paljasti Matoranin. Hyvin likaiselta näyttävän Kanohi Arthronia päässään pitävän Matoranin. Ja Kraatan.

Bio-Klaani, Sairaalaosasto

Blozi katsoi tuota Punaista Toaa. Olentoa, joka oli melkein tappanut hänet, makasi nyt melkein kuolleena hänen edessään. Hän lähti pian Tronien kanssa pois ja matkasi rannalle.

“Miksi noin epäiloinen taas?” Tronie kysyi telepaattisesti.

“Sana on edelleen vihainen ja ihmettelen, kuinka tuo Punainen toa oli tänne tullut,” Tulen Toa vastasi ja alkoi vilkuilemaan ympäriinsä. Hänestä tuntui siltä kuin joku seuraisi häntä.

Positroniekin tunsi jotain samallaista. Tilannetta tietysti lievensi se, että hän piti seuraajista.

Bloszar säpsähti kuullessaan huutoa läheisestä kaloja myyvästä liikkeestä. Ovi murrettiin auki sisältäpäin ja useat infektoituneet Matoranit kävivät hyökkäykseen kaksikkoa päin.

“Miksi?” Kysyi Tronie äänellään, joka kuuluosti tulevan sekä kaikkialta että ei mistään.

Bate katsoi hetken Akvaariossa uiskentelevaa kalaa ihmetellen ja päätti lopulta vastata: “Koska Zamor-plasmakanuuna.”

Kanuunan ammus lensi rakennusta päin romauttaen sen Infektoituneiden matoranien päälle.

“Ah.” Vastasi Tronie huomatessaan, että se ei pidätellyt Infektoituneita Matoraneja mitenkään.

“Meidän täytyy löytää infektion lähde!” Selitti Blozi ja lähti juoksuun. Infektoituneet Matoranit perässään.

Matoranit lähtivät perään. Blozi katseli niitä ja ampui niitä jälleen Zamor-plasmakanuunallaan. Matoranit eivät hidastaneet, vain jatkoivat matkaa. Puoli tuntia kului nopeaan ja Blozin voimat alkoivat hyytyä.

“En viitsisi ampua niitä. Onko ideoita?” Bate kysyi Tronielta

“Ei oikein. Ellet sitten ota noita Kraatoja pois niitten naamasta”, Tronien ääni vastasi Blozin mielessä.

Tulen Toa hidasti sitten nopeasti ja rupesi katselemaan kalaa.

Hän ampui pienet tulipallot Matoranien päihin, saaden Kraatat syttymään Tuleen. Savun noustua pois, hän huomasi Matoranien kadonneen.

“Et voinut kertoa tuota puoli tuntia aikaisemmin?” Tulen Toa kysyi kalalta. Kala hymyili takaisin, eikä Blozi enää välittänyt asiasta.

“Nyt lähdemme hakemaan Nimdaa Tronie. Ja toivon sydämestäni, ettet aiheuta meille taas ongelmia.”

[spoil]Kiitokset Tronielle, joka auttoi minua kirjoittamaan tämän.[/spoil]