Toa Hai

Maatila lähellä klaania

Hai oli väsynyt. Hän oli juuri palannut lomamatkaltaan.
Hän asteli, askel askeleelta lähemmäs kotiaan. Hän omisti maatilan Bio-Klaanin lähistöllä.
”Pitänee käydä moikkaamassa klaanilaisia” -Hai pohti.

Hän asteli ajatuksissaan kotiportilleen. Hai nosti päätänsä. Talo oli
raunioina. Porkkanapenkki oli myllätty sekaisin. Vaikka Hai oli sinivalkoinen
veden ja jään toa, hänestä tuli sinä hetkenä punainen.
Paikalla alkoi hiljainen lumisade, ja pian tontilla oli käynnissä pieni lumimyrsky. Hai oli
raivoissaan. Ja surullinen.

Hain poskella valui kyynel. Jos biomekaaninen olento yleensä voisikaan itkeä,
etenkään kyyneliä. Kertoja on laiska, eikä jaksa pohtia, mitä Toa
voisi itkeä. Mutta sanotaan että kyyneliä.

Hai murskasi talon rauniot painevedellä. Haios, hänen elementaalia vahvistava
kanohinsa alkoi taas toimia. Hän oletti että pihamaalle aiheutuisi pieni tulva,
mutta vesi valui pois talon jäänteiden kanssa.

Hai asteli lähemmäs paikkaa, jossa talo oli ollut. Perustuksien kohdalla ammotti
valtava kolo. Se oli kyllin suuri kuljettavaksi. Vaikka Hai oli pitkä, hän joutui vain vähän
kallistamaan päätään mahtuakseen kulkemaan tunnelissa. Hän palasi matkalaukulleen.
Hän kaivoi laukusta Craon 3000 Classic-pitkämiekan. Sitten hän hyppäsi koloon.

Hän päätti liikkua hiljaa. Hän ei tiennyt, mitä vastassa oli. Hiljaisuus oli aavemainen.
Käytävässä kuului vain hiljaista naksutusta jostain kaukaa. Yhtäkkiä, erään mutkan takaa
hyppäsi esiin jonkinlainen rahiolento. Hai ei miettinyt asiaa lainkaan, vaan halkaisi
sen suoralla lyönnillä. Hai oli hyvä halkaisemaan asioita.

Hän oli nähnyt tarpeeksi. Hai putsasi raadon erääseen koloon. Toivon
mukaan yksikään niistä ei huomaisi. Hai lähti
takaisin. Hänellä olisi asiaa klaaniin.

Hän asteli klaania kohti. Enää yksi kukkula esti näkyvyyden sinne. Kun
hän näki klaanin, hän mykistyi. Osa linnakkeesta oli raunioina.
Hai asteli sisään ja joutui heti turvatarkastukseen. Hetken päästä hän pääsi sisään,
ja suunnisti muistin perusteella kahvioon. Siellä oli hieman hiljaista
monilla oli vammoja. Hai tiedusteli asiasta, ja sai vastauksen. Klaaniin
oli hyökätty, Nazorakit vilistivät maan alla ja Klaani oli sotatilassa.
”Veikkaan, että kohtasin nazorakeja…” -Hai pohti. Hän alkoi miettiä omaa
kosto- ja sotasuunnitelmaansa…

Vastaa