Gekko

Tuntematon

Niin monta asiaa, niin monta kysymystä, mutta niin surullisen vähän vastauksia.

Klaanin rakennuksen katto

Makuta oli kiivennyt katolle ja katseli alhaalla hänen perästään tulevia toia.

”Voih, minäkin osaan olla epäreilu”.

Varjo purkaus lähti makutan kädestä rusauttaen yhden toista maahan siihen kuntoon, että hän ei vähään aikaa ylös kiipeäisi.

*Teko ilkeää naurua*

makuta lähti sulavast hyppimään pitkin rakennuksen kattoja, Tawa oli itseasiassa ihan melkein tiennyt mitä tämä typerys aikoisi tehdä.

”Etumatkasi ei nyt oikein auta, se vain on oikeastaan paha asia”, Tawa sanoi ja lähetti sähköpurkauksen Makutan jalkojen alle ja makuta lysähti katosta läpi.

”Tiedätkös, neiti jos nyt tapat minut niin ette koskaan löydä sitä omahyväistä ja outoa ulottuvuus sekoilijaa.

Tawa hyppäsi makutan selän päälle aukosta katosta, matoranit olivat juoseet pois paikalta. ”Sähkön käyttötarkoitus on harvemmin tappava”.

”Mitä sinä…!”, Tawan ase kipinöi hetken ja sammui. ”Helei, tarvitsen jotain millä kuljettaa tämä sairastuvalle”, Tawa sanoi rauhallisesti vain, että ei aiheuttaisi yleistä paniikkia.

Hoitaja matoran saapui juosten ja katsoi hetken tavan osoittamaa möykkyä lattialla.

”Ahaa…”

***

”Missä… minä olen”, punaiset silmät avautuivat ja makuta yritti nousta, mutta ei pystynyt.

”Ahaa… tekö vangitsitte minut”.

”Itseasiassa kyllä”, Same vastasi: ”Sinä haiskahditkin vähän muullekin kuin saaste vedelle, mutta tätä en silti odottanut.”

Paaco seisoi vieressä katsoen kahlittua olentoa, joka ei kykenisi tekemään enään mitään.

”Jos et kerro joudut tähän likaiseen purkkiin”.

”Ööh…”

”Okei, on meillä muitakin keinoja”.

Vastaa