Klaanon

Bio-Klaanin yhteinen tarina

Destralille ja sen ohi XXVI: Sinappilaivalla kohti Destralia

0 kommenttia

Sinappilaiva, meri

Meren aaltoilu kuului puisen seinämän läpi Matoron huoneeseen. Hän istui pöydän ääressä ruuman huoneessa, Itrozin kansio pöydällä.
Öljylamppu loi aavemaista valoa huoneeseen.

Nyt tämä kansio pitäisi tutkia perin pohjin…, Matoro ajatteli.
Ensimmäisissä lehtiöissä makutojen historiasta ei löytynyt mitään Itrozista. Yleistietoa makutoista.

Itrozin omakuva hämmensi Matoroa. Makutalla ei ollut päässään kanohi Cencordia, joka kuitenkin oli tämän paikalla Epäonnistuineden Makutojen Seinällä. Sensijaan naamiona toimi jokin Matatun näköinen naamio (EN puhu Matatusta, vaan siitä Nujun naamiosta).
Itse makuta näytti siltä miltä suurin osa heitä; tummanpuhuva hahmo, lepakonsiivet ja punaiset silmät.

Seuraavat rahipiirrokset Matoro vain selasi läpi. Paljon erilaisia raheja. Itroz oli ilmeisesti keskittynyt älykkäisiin raheihin. Erikoistunut mieleen.
Toa nappasi käsiinsä Nimdan nimellä kulkevan alakansion. Hän nosti sen varovaisesti suuremman kansion välistä ja avasi sen.
Kuvia Nimdasta.
Tämä sivu näyttää ikivanhalta. Paperi on erilaista mitä muu kansio ja tekstistä ei saa selvää, Matoro ajatteli tunnustellessaan hapertunutta, hieman ruskeahtavaa paperia.
Tekstin tulkkaus vaatisi kanohi Rauta

“Tutkimus myyttisistä artekrafteista”, Matoro luki otsikon.
Hän selasi monisivuista esseetä erilaisista “myyttisistä artekrafteista”.
Nimda, Makoki-kivet, Vahi, Ignika, Avohkii, Artakhan sauva, Avainkivet… Ne ovat kaikki täällä.
Itroz vaikutti myös innokkaalta arkeologilta.

Matoro luki ajatuksella koko esitelmän läpi. Se ei juurikaan kartuttanut hänen tietojaan Nimdasta, mutta avasi uutta tietoa muutamasta muusta asiasta.
Lähdeluettelo. Tämäpä kiintoisaa, Matoro ajatteli ja oli jo valmis kääntämään seuraavan sivun, kunnes jokin hänen päässään käski lukea lähteet.

Makutojen arkistot #74, Destral
Makutojen arkistot #87, Destral
Makutojen arkistot #91, Destral
Suuret Arkistot #764, Onu-Metru
Suuret Arkistot #954, Onu-Metru
Henkilökohtaiset arkistot, Rozum

“Rozum? Mikä paikka se on?”, Matoro mietti väkisin. Hän oli tainnut löytää laboratoriosaaren nimen.
Enää olisi yksi ongelma.
Missä se on.

Matoro kirjoitti nimen erilliselle paperille ja jatkoi kansion selaamista.
Seuraava paperinippu oli otsikoitu “Projekti Nimda”.

Projektinimike: Nimda I
Tavoite: luoda täydellinen ase, hyödyntää mielenvoimia
Status: ase ei tarpeeksi suuritehoinen

Projektinimike: Nimda II
Tavoite: luoda täydellinen ase, hyödyntää mielenvoimia
Status: räjähti käytössä

Projektinimike: Nimda III
Tavoite: luoda täydellinen ase, toimii yksin mielenvoimilla
Status: keskeneräinen

Matoro mietti. Onko Itroz Nimdan luoja? Vai onko koko projekti Nimda nimenomaan kanohi Cencordin luominen? Jos projekti Nimdan piti luoda Mielen Naamio, sen pitäisi olla jäänyt keskeneräiseksi näiden tietojen mukaan.
Matoro ei ollut enää lainkaan varma mistään Itroziin liittyvästä.
Hän käänsi sivua.

Hänen silmiensä eteen tuli puolikas sivu, jonka puolitettu kohta oli palanut.
Yläosassa näkyi kuvia Nimdan siruista, jostakin sauvasta, erikokoisista kiteistä, kanoka-kiekoista… Oliko tässä ollut jonkinlainen resepti?
Miksi siitä puuttui puolet, sitä Matoro mietti eniten.

Tämän jälkeen tuli sivu, jossa luki vain “Projekti epäonnistunut”.
Itroz ei siis saanut koskaan projektiaan valmiiksi?
Eli voisiko projekti ollakaan kanohi Cencord? Lisäksi näytti siltä että Nimda olisi ollut projektin esikuva, ei tuote.
Itroz yritti siis jäljitellä Nimdan voimaa.
Koko muistiinpanoissa ei oltu mainittu, tai edes näytetty, kanohi Cencordia. Silti naamiossa luki “Makuta Itroz: Projekti Nimda”.

Matoro selvensi ajatuksensa ja heitti alakansion pöydälle.
Hän jaktoi tutkimustyötään.
Seuraavaksi tuli pitkä teksti otsikolla “Henkilökuva”. Matoro luki sen, ja sai käsityksen siitä että kyseinen makuta olisi ollut sulkeutunut mielispesialisti, jota muut makutat lähinnä pilkkasivat. Hän ei pitänyt seurasta ja tekikin suurimman osan kokeistaan omalla tukikohtasaarellaan.
Toa vilkaisi lappua. Tukikohtasaari oli mitä luultavimmin se “Rozum”.

Viimeinen sivu kansiosta on omistettu tekstille, joka kertoo että Itroz teloitettiin tärkeässä projektissa epäonnistumisessa. Matoro katsoi päiväystä.
Se osui kohdakkain Metru Nuin Makutan Vallankaappauksen kanssa.
Olisiko Itroz ollut Miserixin kannattaja ja kuollut siksi?
Ehkä.

Matoron päässä oli nyt paljon enemmän kysymyksiä kuin ennen kansion avaamista. Hän pakkasi kansion kunnolla ja lähti huoneesta, jättäen vain öljylampun liekin hohkaamaan yksinäistä valoaan.

“Hei! Onko karttaa?”, Matoro huusi kauempaa. Äksä ja useita matoraneja istuskeli laivan yläkannella, myös kapteenimatoran.

Yksi matoraneista hyppäsi ylös penkiltä ja lähti Toan luo.
“Näytän navigointihuoneen”, ga-matoran sanoi ja lähti melkein juoksemaan kohti yhtä ovea.

Pian Matoro ja tämä sininen matoran saapuivat suureen huoneeseen, joka oli täynnä karttoja sekä navigointivälineitä. Olipa huoneen keskellä suuri kompassikin.

“Tunnetko paikkaa nimeltä Rozum?”, Matoro kysyi muina miehinä tutkiessaan suurta karttaa.
Matoran oli hetken hiljaa.
“S-se tarujen Rozum vai?”, matoran kysyi hämmentyneenä.
“Mitä?”
“Etkö tunne legendaa Rozumin kuolonsaaresta?”
“… en ole perehtynyt teidän merilegendoihin, mutta kerro”
“Rozum on saari Pohjoisen Mantereen edustalla. Saaren ympärillä on suuri määrä karikoita ja sitä ympäröivää merta vartioi merikäärme joka voi upottaa laivoja syöksymällä niiden läpi! Sinne ei ole yksikään laiva päässyt, ikinä. Saari on täysin tavoittamattomissa!”, Matoran pauhasi.
Matoron ilme ei ollut vakuuttunut.
“Kai sieltä löytyy myös hirviömustekala ja tulivuori?”, Jään Toa kysyi ivallisesti.
“Olin juuri pääsemässä vaiheeseen, jossa massiivinen msutekala vetää laivat pohjattomiin syvyyksiin, ja vaikka saaren pinnalle pääsisikin, laavavirrat tuhoavat kaiken tieltään ja tulisade murskaa rantautujat!”

Hetken hiljaisuus.
“Jaha, ei kuulosta pahalta. Olen ollut pahemmissakin paikoissa”, Matoro totesi nopeasti. Hänestä näki että hän ei ollut uskonut sanaakaan.
“En kaipaa esitelmää saaren luonnontieteestä. Haluan sen koordinaatit”, hän jatkoi.
Matoran näytti Pohjoisen Mantereen lähivesien kartan vastahakoisesti. Siellä oli ympäröity punaisella koko pelätty alue.
“Tuo saari tuossa on Rozum”, Matoran osoitti sinisellä sormellaan karttaa “Mutta et saa ketään merenkävijää tulemaan mukaasi. Kukaan ei ole niin hullu”
Matoron piti kysyä jotakin ivallista hulluudesta mutta katsoi asiallisemmaksi ottaa kartan ja nousta kannelle.

“Äks, löysin laboratoriosaaren sijainnin”, Matoro huudahti iloissaan. Toinen Klaanilainen tuli Matoron luo ja katsoi karttaa.
“Hienoa. Saavumme Destralille parissa tunnissa, sitten voimme jatkaa tuonne”
“Näillä on jotain ihme legendoja tuosta paikasta. Kukaan matoran ei kuulemma uskalla purjehtia saarelle. Rehellisesti sanottuna, minä en usko pätkääkään huhupuheista”, Matoro kertoi.
“En väitä että uskoisin jokaisen legendan”, Äks aloitti. “Mutta aika usein niillä on jotakin todellisuuspohjaa”
“Mitään todellisuuspohjaa. Kun tulemme Klaaniin, hankitaan joku tarpeeksi hullu laivuri viemään meidät sinne. Voimme tarvittaessa vaikka lentää jos pelottaa”, Matoro kertoi itsevarmana.

Samaan aikaan joku hykerteli Matoron pään sisässä.

[spoil]Se kuka keksii mistä nimi “Rozum” tulee, saa keksin.[/spoil]