Klaanon

Bio-Klaanin yhteinen tarina

Valottujen suosekoilu osa 30: Lahja Imperiumilta

0 kommenttia

Järvi

Koko homma tuntui kuin kilpajuoksulta aikaa vastaan. Jos he nyt pysähtyisivät zyglakit repisivät heidät kappaleiksi armotta.

GK oli jäämässä jälkeen koska hänen jalkavoimansa ei riittänyt nopeaan liikkumiseen, koko haarniska oli niin raskas, hän yritti parhaansa mukaan estää Zyglakien etenemisen Umbran ja Fikoun kadotessa ylöspäin. Saatuaan Fikounsa pinnalle Umbra saapui takaisin syvyyksiin auttamaan ahdistetun Gekon Zyglakien keskeltä, painovoimavoimiensa avulla. Juuri ja juuri kaksikko selviytyi pinnalle, nyt Toa pääsisi voitolle.

Quewa läsähti uupuneena rannalle ja lähti kipittämään piiloon.
Glatorianking otti miekkansa tyytyväisenä esiin ja alkoi halkoa Zyglakien sumaa yhdessä Umbran kanssa kohti järveä. Zyglakien perääntyessä yksi näistä sivalsi Gekon haarniskan putken auki. Ilma lähti ulos kehosta ja veteen joutuminen tietäisi lähes välitöntä kuolemaa.

“Umbra, kokeiles tällä.”, Gekko sanoi noustessaan ja heitti Miekkansa Zyglakin ruhoon, jonka parkaisun jälkeen Umbra otti, miekan, käyttäen voimiaan hän heitti miekat eteenpäin kuin ne putoaisivat ja sitten takaisin käsiinsä muutama Zyglak oli päätä lyhyempi.

Sitten he huomasivat erään seikan, Zyglakeja nousi vain lisää järvestä, jatkuvalla syötöllä.

“Näetkö tuon rakennuksen”, Umbra osoitti rakennusta kukkulallla, “Voisimme päästä sinne pakoon.”, Ei hullumpi idea, pakkohan tässä on jotain tehdä.

Kaksikko kiipeesi ylös ja näki oven, se oli lukossa.

“Mennäänkö katon kautta?”, GK ehdotti. Kaksikon kiivetessä Fikou ryömi ulos kolostaan ja koitti hidastaa Zyglakeja seitillään, mutta nämä puskevat siitä läpi raivolla. Kaksikon ja Quewan auttaessa seitillän nämä pääsivät nopeasti katolle. Rappautunut Nazorakien logo näkyi seinällä, ja Zyglakien kiivetessä pitkin seittiä, Quewa katkaisi sen. Silloin yksi Zyglak ilmestyi kuin tyhjästä ja kolmikko räsähti katon läpi, Zyglakin litistyessä toan ja Matoranin painon alle.

Kaksikko lysähti keskelle sokkelomaista keskusta, sähköpaneeleja ja ties mitä oli heidän tiellään. Sitten koko laitoksen läpi kaikui:

He ovat täällä…