Klaanon

Bio-Klaanin yhteinen tarina

“Snowman, sinussa on l-“

0 kommenttia

Lentokone

“Mitä puuhaat?” Snowman kysyi lentokoneen matkustajan paikan (Snowman oli julistanut itsensä sopivammaksi pilotiksi, koska “tämähän on melkein kuin veneeni.”) ohjauspaneelia ränkläävältä Ämkoolta rikkoen hiljaisuuden.
“Yritän saada tätä radiota toimimaan” mustavihreä hahmo vastasi. “Se tuntuu ilmoittavan viestistä Klaanin suunnalta, mutta en saa vastattua.”
“Anna kun minä koitan” Snowman sanoi, ja nappasi johdolla kiinni olevan luurin käteensä, ja painoi sen sitten korvaansa vasten. Hän kuuli vain yksioikoisen äänen: Bleep bleep. Bleep bleep. Lumiukko painoi etu- ja keskisormella vastausnappia, ja kumartui hieman.
“Haloo? Eversti?” Snowman yritti. Vastaukseksi hän sai pelkkää särinää.

Hetkeksi kaksikko jätti radion rauhaan, ja keskittyi olemaan hiljaan. Pian kommunikaattori ilmoitti kuitenkin uudesta viestistä. Bleep bleep. Snowman nappasi luurin, ja kumartui hieman. Yllätyksellisesti hän tällä kertaa sai vastauksen: “Snowman?”
Se oli Guardianin rätisevä ääni, ja videoyhteyskin toimi. Lumiukko näki skakdi-ystävänsä naaman pienellä näytöllä vihreän sävyisenä.
“Eversti! Hienoa kuulla äänesi” Snowman vastasi. Guardianin äänensävy oli vakava, kun hän jatkoi: “Minulla on sinulle tärkeää asiaa.”
“Asiaa?”
“Aivan, Snowman, asiaa. Sinussa on lkrättsSshSGGSSSSSSSShhhh…”
Videoyhteyskin katosi kuvan ensin muututtua rakeiseksi. Snowman ja Ämkoo katsahtivat toisiinsa. Todettuaan radion olevan täysin kuollut he luovuttivat toistaiseksi yhteyden muodostamisen.

Ennen pitkää lumiukko alkoi miettiä, mitä se hänessä oleva l mahtaisi tarkoittaa.
“Liikkeentunnistin?”
“…”
“Laulu?”
“…”
“Lakki?”
“…”
“Lohrak?”
“…”
“Larsaus?”
“…mikä se edes on?”

Snowmanin arvaillessa Ämkoon mieleen juolahti muuan huolestuttava ajatus. Mitä jos joku häiritsi heidän signaaliaan tarkoituksella? Joku tiesi heidän lähteneen tälle tehtävälle, tai sitten he olivat kohdanneet täällä taivaalla uuden vihollisen. Hän ilmaisi huolensa Snowmanille, joka koetti suhtautua uutisiin tapansa mukaan positiiviesti: “Mutta kuka täällä taivaalla, keskellä ei mitään, tahtoisi meille pahaa? Kuka tekisi tällaista? Ei kukaan, vai mitä? Vai mitä?”