Zakaz, Zaiggeran mökki

Domek ja Pegghu istuivat pöydän äärellä, johon heidän puuarkunsa oli laitettu.

”Siinä kaikki?” Domek kyseli Zaiggeralta, joka seisoi seinää vasten. Ehjiä tuoleja ei riittänyt kaikille.
”Siinä kaikki”, naispuolinen Skakdi vastasi lakonisesti.
Domek hieroi hieman leukaansa ja ajatteli.

”Oletko varma, ettei kyseessä ole toinen Z.M.A?” Pegghu jatkoi kyselyä Toan sijasta.
”Kuinka monta henkilöä tunnet, joiden nimi on Zorak Maxitrillian Arstein?” Zaiggera vastasi tunteettomasti, mutta silti jollain tapaa ivallisen kuuloisella sävyllä. Pegghu vaikeni ja päätti pysyä loput keskustelustaan hiljaa.

”Tämä ei kyllä käy järkeen”, Domek lausui itselleen ja nousi tuolistaan kävelemään sen ympärillä, kuten hän perinteisesti teki, ”miksi siinä kirjassa hän on täysin erilainen”
”Sisällissodan historia on pitkä ja monimutkainen, en minäkään tunne jokaista yksityiskohtaa”, Zaiggera vastasi seuraten Toan kävelemistä, ”sinun on parasta kysyä joltain muulta”.
Domek pysähtyi viimein paikoilleen ja istui takaisin tuolilleen. ”Niinpä kai”.

”Hei, luutnantti!”

Kiväärin pauke kuului. Vieraat eivät osanneet päättää yllättyivätkö he siitä vai yhtäkkisestä tervehdyksestä.
Siitä huolimatta, seinään oli ilmestynyt uusi reikä majan suuren aukon viereen, mistä vierailija ilmestyi.
”Kolmas kerta”, Zaiggera laittoi savuavan kiväärinsä alas. ”… Kenraali”.
”Kiitos, kulta”, vieraileva keltaisenmusta Skakdi-kenraali sanoi pitäen yhä typerän hymynsä kasvoillaan, vaikka ei yhtä leveästi kuin tullessaan. Skakdi-kenraali hyppäsi aukon läpi suoraan majan sisään, eikä edes ollut huomaavinaan Domekia tai Pegghua.
”Missä sinä olit?” Zaiggera kysyi, vaikkakin hyvin välinpitämättömästi ja kääntyi laittamaan kiväärinsä takaisin huoneen vastakkaisen seinän viereen.
Pegghu yritti pyytää puheenvuoroa, mutta kumpikaan Skakdeista eivät näyttäneet edes huomaavan hänen olemassaoloa, saatiin sitten Domekin.
”Huomasin vain, että aavikon kukka ei olisi entisensä ilman hänen terälehtiään”, Skakdi-kenraali sanoi hyvin nuoleskelevalla äänensävyllä, mikä hänen tietämättään vain sai Zaiggeran ärsyyntymään enemmän. ”Warrek, mitä sinä oikein haluat?”

Skakdi-kenraali otti esiin punaisen huivin, joka oli tarkemmin katsottuna hieman revitty reunasta.
”Tulin tuomaan kaulaliinasi takaisin”, Warrek sanoi ylpeästi kuin olisi suorittanut suuren urotyön. Zaiggera nappasi huivin takaisin ja katseli sitä hetken.
Skakdien huomaamatta, Valon Toa yhtäkkiä ilmestyi heidän molempien väliin.
”Näyttäisitkö tuota huivia”, Domek sanoi pitäen katseensa liimautuneena huiviin.
”Miksi?” Zaiggera kohotti kulmansa, mutta päätti antaa huivin Toalle.
”Kukas tämä on?” Warrek kysyi luutnantiltaan ja huomasi vähitellen myös Pegghun olemassa olon.
”He ovat Klaanilaisia”, Zaiggera vastasi vieraidensa sijaan.
”No voi skrararar, mikä sattuma. Onpa maailma pieni.”

Domek katseli tarkasti punaista huivia. Sen repeytyneellä päällä oli kirjailtu merkillinen symboli, jolta puuttui sen toinen puoli.

”Keneltä sait tämän huivin?” Domek kääntyi heti Zaiggeraan päin.
”Miten niin?” Zaiggera kyseli Toalta uudestaan.
”Sano mistä sait tämän huivin”, Domek vastasi tyynellä äänensävyllä, mutta oli selvästi erittäin kärsimätön.
”Sain sen eräältä Toalta vuosia sitten”, Zaiggera vastasi, muttei ollut varma mitä Valon Toa oli ajamassa takaa.
”Hänellä oli pitkä, ruskeanharmaa takki, vihreä keppi ja lierihattu?” Domek lisäsi.
Zaiggera katsoi Toaan päin hämmästyneenä ja hyvin hämmentyneenä. ”… Miten sinä tiedät tämän?”

Domek kääntyi pöydälle lojuvaan arkkuun päin ja avasi sen. Pegghu oli Warrekin kanssa yhtä sekaantuneita koko tapahtuman kulusta.
Domek otti arkusta lierihattunsa ja näytti tämän Zaiggeralle.
”… Mutta, miten?”
”Hän antoi tämän minulle.”
Zaiggera hiljeni, hän ymmärsi viimein mitä Toa ajoi takaa. ”Niinkö hän teki…”
Domek katseli huivia uudestaan ja kääntyi majan nurkan luokse. Pegghu seurasi tätä mukana.
”Eli… häh?” Warrek viimein päätti avata suunsa, mutta ei keksinyt hyvää kysymystä.
”Domek, mistä oikein puhut? Kenen tuo huivi siis on?” Pegghu yritti päästä perille asioista.
Mutta yrittäessään kääntyä Domekin eteen, hän huomasi kyyneleiden valuvan Toan kasvossa.

”Näyttää siltä, etten olekaan ainoa joka on hänelle velkaa”, Zaiggera vastasi itselleen ja vilkaisi hattua, joka lojui pöydän päällä.

Bio Klaanin tyrmä

”Moderaattori Same, mitä sinä teet?!” BodyGuard kysyi, tai pikemminkin huusi valkopunaiseen moderaattoriin päin.

Same kuristi kalterien läpi Sheelikaa.

”Tiedätkö, mitä Karzahnia sinun ZMA:si teki?” Same puhui vihaisesti Sheelikaan päin.
Sheelika yritti irrottaa moderaattorin otetta, mutta elementtivoimiaan estävän käsirautojensa takia ei kyennyt.
”Ai anteeksi, voisitko toistaa?” Same kiristi otettaan entisestään.

”Moderaattori Same, lopeta! Älä satuta häntä!” GT yritti pyytää moderaattoria, mutta hän ei kuunnellut.
Same kuristi yhä enemmän aggressiivisesti.
”Same, lopeta”, Tawa astui nopeasti paikalle.
”Admin, tiedättekö mitä tämä Pirakan penikka on ollut te-”
”En, mutta tiedän missä sinä tulet olemaan jos et lopeta tällä sekunnilla”, Tawa keskeytti moderaattorin ja vastasi uhkaavammalla äänensävyllä.
Same viimein alkoi hillitä otettaan ja lopulta päästi Sheelikan irti. Moderaattori kääntyi pois muiden katseilta.
”Same”
Moderaattori poistui paikalta. Tawa päätti olla kysymättä hänen perään ja käski muiden lähtemään myös.
GT vilkaisi lähtiessään Sheelikaa päin, joka käänsi katseensa heti pois.
Ainoastaan Tawa jäi paikalle.

”Mitä sinä haluat?” Sheelika sanoi äkkipikaisesti, ”eikö riitä, että telkesit minut tänne?”
”Sheelika, miksi Same yritti kuristaa sinua”, Tawa kysyi tyynesti.
”Kysymyksiä, aina vain lisää kysymyksiä”, Sheelika vastasi vihaisesti, ”eikö sinulle koskaan riitä?”
”Sheelika, yritä ymmärtää”, Tawa yritti puhua kärsivällisesti, mutta se ei auttanut.
”Ymmärtää mitä? Mitä minun pitäisi enää ymmärtää?”
”Minä en halunnut riistää elämääsi”, Tawa vastasi.
Sheelika hiljeni ja kääntyi pois Tawalta.

”Sheelika… Olen pahoillani…”

”Mene pois”

”Sheelika…”

”HÄIVY TÄÄLTÄ!”

Tawa ei enää sanonut mitään ja lähti, jättäen Sheelikan yksin.

Matkalla Tawa huomasi, kuinka yksi vangeista näytti irvistävän häntä päin siteiden takaa.