Bioklaanin päärakennus, huone 982

Eräs Matoran nimeltä Keja istui kirjoituspöytänsä edessä. Hän luki lempikirjaansa, Miten kasvatat pinkit mursusi. Ilta oli ollut rauhallinen. Yhtäkkiä puhelin soi.

”Hei. Haluatko tulla huomenna meille?”, puhelimesta kuului ääni.

”Kyllähän min-”, Keja vastasi, mutta keskeytti. Koko huone oli pimennyt ja puhelu katkennut. Matoran katsoi huoneen perälle. Siellä ei näkynyt mitään.

Keja sulki silmänsä hetkeksi, ja avasi ne. Huoneen perälle oli ilmestynyt kultainen hau.

”Kuka sinä olet? Mitä teet täällä?”, Matoran kysyi.

Olento ei vastannut.

”Kerro het-”, Kejan puhe keskeytyi, kun huoneen perältä syöksyi kaksi mustaa tervamaista piikkiä. Ne tulivat siitä, missä olennon käsien kuuluisi olla. Ne syöksyivät salamannopeasti Kejan suuhun, ja tulivat tämän silmistä ulos pirstoten tämän maskin. Sitten ne syöksyivät takaisin olennon sisälle. Matoranin kasvot olivat tuohutuneet, ja ne vuosivat verta. Sitten samat tervamaiset piikit syöksyivät takaisin, ja lävistivät tämän mahan.

”Voit kutsua minua kuolemaksi”, hahmo sanoi kylmästi, ja kultainen hau huoneen perältä oli kadonnut. Samoin olento.