Klaanin ulkopiha

Jake aj Glatorianking… palasina näkivät Feterrojen suuntavaan heitä kohti, Gkyritti epätoivoissaan ryömiä suojaan ainoan kätensä avulla, pahaksi onneksi Feterrat huomasivat toan.

GK, oli lopen uupunut kaikkeen tähä pakenemiseen ja tunsi elämänsä olevan päättymässä. Jake koitti heitellä GK,n miekkaa Feterroita päin, mutta nämäolivat selvästi uusia, ne jotka Gekko oli kohdannut kahviossa oli jo hakatttu aiemmin.

“Jake… toivon, että päädymme hyvään paikkaan.”, GK sanoi murheissaan.
Jake puristi hammastaan kun feterra löi hänenmiekkaansa:Ei, GK, me selviämme tästä ja lupaan, että saat uuden kehon.”

Feterrat ampuivat GK:n ironneet palaset tuhkaksi, Glatoriankingin silmästä tipahti kyynel märälle nurmikolle, hän oli oikeasti kauhuissaan, kauhuissaan enemmän kuin Avden sisällä.

Feterra ampui GK:n miekan Jaken kädestä ja Gk kurottautui sen luo.
“Jake. Lupaa minulle ettet kuole.”, GK nousi viha silmissään “kyykyyn” ja raahautui kohti Feterroja, ne olivat keskittyneet vain Jakeen.

Jake iski yhden puun katki ja Feterrat hämmentyivät oudosta liikkeestä, “muistatte tämän päivänä kun…” Jake heitti sankarillisesti kepillä Feterraa, joka oli hämmentynyt tapahtuneesta.

Jake otti GK: miekan laittoi sen selkäänsä omansa kanssa, ja otti Gekon harteillensa ja lähti juoksuun.

“Katsos nyt, pidin lupaukseni.”

“Et ihan kokonaan, lupasit minulle myös uuden kehon.”

“Ai niin.”

“Tule GK, mennään.”

Kaksikko eteni pusikossa kohti Keetongun pajaa juosten torjuessaan ja väistäessään ohi kiitäviä säteitä.