Klaanon

Bio-Klaanin yhteinen tarina

Lumiukko – ninjan sidekick

8 kommenttia

Bio-Klaani, Suuri sali

Snowman istui takarivissä pohdiskellen kuulemaansa. Hän oli kyllä tiennyt suunnilleen, mitä oli tekeillä, mutta tilanteen mittakaava alkoi hahmottua hänelle vasta nyt. Hänen vieressään Kepe avasi suunsa:
”Tule, mennään verstaalle. Olisi varmaan hyvä tehdä muutamia turvajärjestelyjä tilanteen takia.”
”Itse asiassa” Snowman aloitti ”En tule. Minulla on asioita hoidettavana. Tällä kertaa jopa ihan oikeita, ei ’niitä tavallisia'”.
”Ymmärrän. No, nähkäämme piakkoin.”

Snowman poistui salista tapojensa vastaisesti ensimmäisten joukossa. Hän harppoi käytävien halki portaikkoon, ja askelmat ylös päästyään lähti kävelemään huoneelleen. Oven takana odotti tuttu makuuhuone riippukeinuineen. Tällä kertaa Lumiukko kuitenkin suuntasi raskaalle, lukitulle kaapilleen. Yhdistelmälukko aukesi tutulla tavalla hassusti naksahtaen, ja Snowman vetäisi liukuovet syrjään. Hän otti kaapista kaksi suurta hakkuaan, ja testasi niiden mekaanisten osien toimivuutta. Tällä kertaa hän ottaisi aseistusta mukaan. Tehtävillä oli tapana onnistua sulavammin, kun oli varustusta mukana.

Snowman mietti, oliko ollut hyvä ajatus lupautua Ämkoon avuksi tälle tulevalle tehtävälle. Mustavihreä admin oli pyytänyt lumiukkoa ’tärkeälle tehtävälle’, vähän niinkuin Guardian ennen venereissua. Asiat saisivat tällä kertaa mennä hieman sulavammin, hän ajatteli, ja se taas puolestaan voi olle hieman vaikeaa. Viime yrittämällä olin sentään täysissä voimissani, nyt olen vielä hieman toipilas.

Viime päiviä lukuunottamatta Snowman ei ollut suorittanut kenttähommia aikoihin, eikä muutenkaan omannut mitään kovin kummoisia kykyjä tai voimia. Kaikesta huolimatta hän ymmärsi vielä mieltää itsensä mielessään sankariksi: kerran hän oli pelastanut kokonaisen saaren orjuudelta ja riistolta. Tosin hän ei ollut tehnyt sitä yksin, ja päivän tapahtumat pyörivät hänen mielessään vielä näinä päivinäkin.

Snowman oli huomannut sen saaren suurimpaan kylään saapuessaan matoran-ystävänsä makaavan pienen kiven takana kauhusta kankeana.
”Oletko kunnossa?” Snowman oli huohottanut toverilleen. Pieni matoran oli kohottanut katseensa lumiukkoon, sanomatta kuitenkaan sanaakaan. Taistelusta huolimatta Snowman oli tuntenut oleellisimmaksi rohkaista matorania, mutta se oli tuntunut kaikin puolin vaikealta. Eikä vähiten sen takia, että tämä matoran, Weltey nimeltään, oli eräs urheimmista lumiukon tuntemista henkilöistä. Hän oli etsivä, eikä ollut ainoastaan taistellut mitä vaarallisimpia petoja vastaan, hän oli myös uskaltanut toimia koko saaren yleistä mielipidettä vastaan aiheuttaen itselleen mitä huonoimman maineen. Kuitenkin Weltey oli lopulta ollut avaintekijänä saaren todellisen pahan paljastamisessa.

Snowman oli onnistunut rohkaisemaan ystäväänsä tuona epätoivon hetkenä, ja yhdessä he olivat liittyneet taisteluun. Jälkikäteen lumiukko, hänen ystävänsä veden toa Elgen, sekä paikallisen toatiimin johtaja olivat yhteistuumin naureskelleet Snowmanin onnistuneen rohkaisussaan ehkä vähän liiankin hyvin: Weltey piti mahtipontista puhetta ja poseerasi kukistetun vihollisen päällä.

Toinen kyseisen päivän tapahtuma, joka oli jäänyt Snowmanin mieleen harvinaisen hyvin, oli hänen yllättävä liittolaisensa. Tai pikemminkin ’vihollisen vihollinen’, mutta silti lumiukosta oli tuntunut harvinaisen hämäävältä työskennellä yhdessä arkkivihollisensa kanssa. Valkoinen toa ja sinivihreä mutanttiskakdi olivat yhdistäneet voimansa, ja lyöneet näin kaikkia uhkaavan pahan. Yhteistuumin he olivat myös todenneet sen olleen virkistävää. Ja kun skakdi oli lopulta poistunut paikalta, tällä kertaa poikkeuksellisesti koettamatta murhata Snowmania, oppi lumiukko viimeistään silloin, kuinka apu tulee aina odottamattomalta suunnalta.

Kuitenkin riippumatossaan makaavan Snowmanin mieltä vaivasi yksi asia: Olisiko hänen roolinsa tällä Ämkoon tehtävällä ’apu odottamattomalta suunnalta’ vaiko ’sankari, joka kuitenkin tiukan paikan tullen jäätyy’?

8 kommenttia

Matoro 31.5.2025

Uijui unelmoiden läpi Snowien! Lorea! Varmaan vielä ihan pätevää.

Olin ihan unohtanut että Snowiella oli hakut aseina. Menee kyllä lumiteemaan. Hyvä osa!

Umbra 31.5.2025

Oi että. Saadaan lisää Lumiukko-kuplamaailman hahmoja. Matoran etsivä Wetley joka taistelee petoja vastaan vaikuttaa aika Westleyltä Buffysta/Angelista. (Sillä hahmolla oli kyllä hyvä arkki sarjoissa). Elgen mainittu (+N). Mutanttiskakdin kanssa liittoutuminen suurempaa pahaa vastaan kuulosta varsinaiselta seikkailulta myös. Vielä viimeisenä toatiimin salaperäinen johtaja.

Tämä kyllä maalaa hienon kuvan Lumiukon hahmosta kun tämmöistä porukkaa saa pidettyä kasassa ja saadaan saari pelastettua orjuudelta.

Snowman 1.6.2025

Wesleyhän se siellä joo…

Kapura 31.5.2025

Deepest Snowie-lore… hyvää jatkoa ”mietin vain keitä muistelesisin”-buumille.

Keetongu 31.5.2025

Mietin vain… Hahmon sisämaailmaa on hauska kuunnella! Mutta on tässä myös vähän (*Katso Lumoava Lumiukko 4/2006)-vibaa. Kuin kuuntelisi kaverin kertomassa juttua joka kävi sen kaverille jota ei oikeastaan edes tunne.

Riippukeinu on hyvä yksityiskohta.

Snowman 1.6.2025

*Katso Snowmanin Taru 3 (ei koskaan julkaistu)

Snowman 1.6.2025

Ah ja voih! Kaksikko hajaantuu!

Tärkeitä yksityiskohtia, kuten: Snowman on tyyppi, joka tilaisuuden päätyttyä odottaa yleensä, että muut poistuvat, ja lähtee viimeisten joukossa.

Kun MVKM, saamme ennakkomäärän minun moceja ja muuta lapsilorea tarinamme sisään, tässä ja seuraavassa. Hakutkin menevät periaatteessa tähän kategoriaan. (Onewan hassut hakkuhässäkät ja Takanuvan sauvat parilla pinnillä toisissaan kiinni.)

Kömpelösti integroitu takauma menee jälleen kategoriaan ”jotain on yritetty”; tässäkin yritin taas luoda jonkinlaisen ”temaattisen yhteyden” juttujen välille (hieman samaan tapaan kuin ”vastaoinkäymisistä huolimatta” tai ”jos se tulee sydämestä jne.”). Tällä kertaa kyse lienee siitä, että pitääkö toimia yhteisön näkemystä vastaan, jos näkee itse paremman polun, ja pitääkö tehdä yhteistyötä vaikka vihollisensa kanssa. Nokkelat lukijat varmaankin arvaavat, mihin tämä tulee äärimmäisen pian syöttämään.

Manfred 2.6.2025

Ebin lore