Nazorak-pesät

Rullati rullati, sanoivat Harmaan Aineen jalkapohjien pyörät, kun hän rullaili Abzumon vanhoissa tiloissa. Makutan palvelija tunsi olonsa vetreäksi – aivot olivat saaneet uuden mekaanisen ruumiin.

Aivan kuin mestarinsa, Harmaa Aine ei ollut riippuvainen kehostaan. Purkitetuilla aivoilla oli parikin varahaarniskaa. Toisin kuin mestarinsa, Harmaa Aine oli kuitenkin riippuvainen pukeutumisavusta. Makuta Abzumon katoaminen herätti Harmaassa Aineessa huolta siitäkin syystä – edes Insinöörit eivät osaisi siirtää häntä uuteen kehoon, jos jotain pahaa tapahtuisi.

Toistaiseksi mitään pahaa ei kuitenkaan ollut tekeillä. Mutta paljon oli: Koko pesän tätä kerrosta eristettiin muusta tukikohdasta. Torakat eivät olleet varmoja, laskettiinko Harmaa Aine henkilöstöksi vai esineeksi, joten hän oli saanut jäädä odottamaan päätöstä Abzumon vanhoihin tiloihin.

Häntä ei kuitenkaan päästetty näkemään, mitä tapahtui suljettujen ovien takana. Eräs Nazorak-imperiumin salaisimmista projekteista oli muuttanut kerrokseen kaksi päivää sitten. 23 uutta majoitustilaa oli rakennettu ja viimeisen asteen harjoitustilat pystytetty. Uusi Sukupolvi oli muuttanut SS Rautasiiveltä pesään. Viimeinen vaihe oli parempi suorittaa tiedeosaston yhteydessä, ja sotalaivalla oli harjoitusalustana toimimista tärkeämpiä tehtäviä.

Harmaa Aine pysähtyi työtason eteen. Sen tummalla pinnalla lepäsi hienostuneita instrumentteja: puukkoja, stilettejä, peukaloruuveja. Mestari ei ollut ottanut kaikkia työkaluja mukaansa Arkkienkelille.

Abzumon palvelija tarttui yhteen stileteistä etusormellaan ja peukalollaan ja nosti sen aivojensa korkeudelle. Abzumon palvelija pyöritteli makutan työkalua sormissaan. Se oli mitä ilmeisimmin suunniteltu pienten ruumiinosien viiltelemiseen ja kivun tuottamiseen. Harmaa Aine ei ollut muodostanut mielipidettä kivun tuottamisesta pienillä työkaluilla. Hän mietti, oliko oike-

Voi ei, palvelija alkoi hermoilla.

Viimeksi, kun mietin… hän aloitti ajatuksen, muttei ehtinyt lopettaa, ennen kuin historia toisti itseään. Samanaikaisesti viiltävä ja polttava kipu iski Harmaan Aineen aivoihin. Hänen katseensa sumeni ja tasapaino petti. Rullaluisteleva haarniska rysähti huoneen lattialle ja veti työtason mukanaan. Kidutusvälineet levisivät ympäriinsä.

Harmaa Aine ei kuitenkaan ehtinyt toipua päänsärystä eikä kompuroinnistaan, kun Abzumon tilojen oveen koputettiin. Koputtaja ei jäänyt odottamaan vastausta vaan marssi suoraan sisään. Aine nousi huojuen pystyyn ja käänsi katseensa tulijaan. Kapteeni 666 käveli häntä kohti.
”Kaaduin”, Aine sanoi toteavaan sävyyn. 666 nyökkäsi hitaasti puuttumatta asiaan sen enempää ja sanoi sitten: ”Projekti Dominaatio sujuu suunnitelmien mukaan.”
Harmaalta Aineelta kesti hetki tajuta, mistä nazorakupseeri puhui, kunnes muisti jälleen Insinöörit.
”Dominaatio, aivan”, hän sanoi sitten. ”Insinöörit ovat siirtyneet?”
”Kyllä”, musta torakka sanoi silmät kiiluen. ”Varmistin, että siirtymä sujui meidän puoleltamme sulavasti ja mutkattomasti. Kenraaliluutnantti 003:a ei tuntunut kiinnostavan tapaus minkään vertaa.”
”Hienoa”, Aine vastasi, vaikkei kuulostanutkaan kovin iloiselta. Hänen mieleensä palautuivat uuden suunnitelman yksityiskohdat, ja hänen aivonsa ryhtyivät jo pakertamaan siihen liittyvien ongelmien parissa. ”Olette ollut hyvä yhteistyökumppani, herra kapteeni.”
Toinen nyökkäsi ja kääntyi lähteäkseen, mutta Aine pysäytti tämän sanomalla vielä:
”Oletan, ettei kukaan tiedä muista sijainneista.”
Torakka pysähtyi sijoilleen ja oli hetken hiljaa. ”En edes minä”, hän tuhahti ja poistui huoneesta.

Aine hieroi selkäänsä kuin sitä olisi kolottanut. ”Pahoittelen”, hän sanoi kapteenin jättämälle tyhjyydelle.