Vo-Metru

“Siinäkö kaikki?” ihmetteli Särkä. “Olipa ??? lomake.”

“Nythän on nimeämispäivä”, totesi vartija iloisesti. “Ei Vo-Metru vieraita porttiensa sisältä pidättele, kunhan paperityö hoidetaan asianmukaisesti. Tulkaa sisään ja nauttikaa, käykää vaikka katsomassa kaupunkimme kuuluisaa ???!”

Se kuulosti Nervoista perin mielenkiintoiselta, mutta heillä oli tärkeämpääkin tekemistä. He pujottelivat puutalojen välistä Vo-Metrun keskusaukiolle. Sinne oli pystytetty nimeämispäiväateria, jossa oli tarjolla ??? ja ??? – kumpaakaan ei ollut nimeämispäivättömässä vankilassaan elänyt Särkä syönyt pitkään aikaan.

Nimeämispäiväkuusen oksilla roikkui ???. Ne olivat Nervoista ja Särkästä aika ???. Kaikkialle oli ripustettu ??? hohtavia valokivien ketjuja.

Ruokapöydän päässä istui se, jota he olivat tulleet tapaamaan.

“Nerva!” huudahti Nimeämispäiväpukki. Nimeämispukki oli ???, tekopartainen matoran, joka jakeli joka nimeämispäivänä nimiä ja lahjoja. “Ja te muut, joista muutamaa en tunne ja joista yksi näyttää myöskin Nervalta.”

“Minäkin olen Nerva”, saneli Särkän kehossa oleva Nerva pahantuulisesti.

“No, et kauan”, sanoi Nimeämispäiväpukki ja iski silmää. Hetken ajan Nervat olivat hämillään, mutta sitten kaikki tajusivat jutun juonen tismalleen samaan aikaan.

Paitsi Särkä.
Särkä ei tajunnut mitään. Ehkä peikko oli vain muita hitaampi tai sitten vika oli siinä, ettei hän ollut uneksinut viikkokaupalla uudesta nimestä, jonka pian saisi.

“Nerva… tai Nervat… haluatte epäilemättä kuulla, minkä ihmeen vuoksi kutsuinkaan teidät tänne Vo-Metruun saamaan uudet nimet”, myhäili pukki. “Vastaus lienee ilmeinen: nyt kun teitä on näin monta, eron tekeminen välillenne vaikkapa kaunokirjallisessa teksissä on jokseenkin hankalahkoa. Vaikka ??? siinä saattaisi iskeä, jos teistä joutuisi kirjoittamaan tarinan. Näin emme voi jatkaa. Uusia nimiä kehiin!”

Tämän lausuminen havahdutti pöydän äärelle istuutuneet matoranit, jotka lakkasivat ahmimasta ??? ja kääntyivät kohti Nimeämispäiväpukkia.

“Sinä”, sanoi pukki ensimmäiselle Nervalle, sille joka oli valinnut Kohtalon ja koki valintansa tähden suurta ???, “olet vastedes ???!”

Tälle taputettiin ???.

“Ja sinä”, totesi pukki Velvollisuuden tietä astuneelle Nervalle, “olet nyt ???!”

Tämä sai ??? aplodit.

“Vielä on yksi Nerva jäljellä”, jatkoi pukki, “uuden kehon saanut kummajainen, joka on minusta vähän kuin ???.” Muut paikallaolijat eivät tajunneet vitsiä. “Ole sinä tästä ikuisuuteen tai seuraavaan nimeämispäivään… ???!”

Taputtelujen vaiettua Särkä lausui: “Anteeksi, saisinko minäkin uuden nimen? Koen tehneeni urotöitä, joita voi verrata siihen, mitä Nervat – siis ???, ??? ja ??? – ovat saaneet aikaan.”

Nimeämispäiväpukki työnsi suuhunsa ??? ja mumisi samalla: “En tiedä, mikä on sinun mielestäsi Nimeämispäivän tarkoitus, mutta minulla on tapana jaella nimiä lähinnä tällaisista hyvin käytännönläheisistä syistä. Ehkä se on joku kulttuuriero. Lisäksi asia sattuu olemaan niin, että minun nimilistallani oli jäljellä enää kolme nimeä, ja uusien saaminen on hyvin hankalaa.”

“Häh?” mutisi Särkä hämmentyneenä. “Eikö nimiä voi vain… keksiä?”

“Niin minäkin luulin sen toimivan, ennen kuin ryhdyin ammattiini, mutta tällainen on maailma, jossa elämme. Hämmentävää mutta totta.”

???, ??? ja ??? keskittyivät nimeämispäiväaterioihinsa saatuaan sen, mitä olivat tulleet Vo-Metruun hakemaan. Muutama juonellinen aukko oli silti vielä täyttämättä, joten syötyään mahansa kipeäksi ??? kysäisi pukilta: “Anteeksi, mutta mistä saatoit tietää, että saapuisin määränpäähäni mukana kaksi muuta Nervaa?”

Nimeämispäiväpukki iski hänelle silmää. “Olen minäkin aikoinani juonut glögin ja kinkun sekoitusta, mutta yksityiskohdista ei tarvitse nyt puhua. Ehkä jonakin toisena nimeämispäivänä. Ymmärtänet, että sitä litkua nauttineilla on elimistössään paitsi tuntemus pahasta mausta myös salaista tietoa ajan ja ulottuvuuksien toiselta puolelta.”

??? koki selityksen uskottavaksi, mutta muut vaikuttivat yhä hämmentyneiltä. Hetken päästä Nimeämispäiväpukki lausui: “Ehkä on minun vuoroni esittää teille kysymys, oi entiset Nervat. Kai ainakin joku teistä suoritti maksuksi nimilistani tyhjentämisestä sen pakettitoimituksen? Olen vain sivutoiminen postinkantaja, ja näihin aikoihin minulla on valtava kiire varsinaisen ammattini kanssa.”

Entiset Nervat katsoivat toisiaan. Tohvelit viruivat yhä laukun pohjalla. Vasta nyt kaikki tajusivat, että se lähetys oli kuulunut toimittaa matkan varrella olleeseen metsään eikä perille Vo-Metruun. Heidän puolustuksekseen ohjeistus oli ollut epäselvää, mutta oli tilanteessa silti jotakin kiusallisen ???.

“Itse asiassa minä ammuin paketin vastaanottajaa haulikolla päähän tappaen tämän välittömästi”, tokaisi Särkä.

“Ai okei”, sanoi pukki, “kaipa se on eräänlainen onnistunut toimitus. Eipähän tule valituskirjettä.”

Särkä, ???, ??? ja ??? olivat aika varmoja siitä, että he olivat nyt saaneet tietää kaiken haluamansa, ainakin vähään aikaan. Ehkäpä sitä olisi siistiä oppia jokin päivä kaikki ???, mutta se oli sen päivän murhe.

Nimeämispäivä oli ollut sekava, monivaiheinen ja ???, mutta se oli ollut sellainen heidän yhteistyönsä ansiosta – entisten Nervojen, Särkän ja Varpatinen, mutta myös muiden. Nimeämispäivätähden asukkien. Henkensä heittäneen Valtiaan. Nimeämispäiväpukin, jolla oli mystinen ja toistaiseksi tuntematon taustatarina. Kaikenlaisten kosmisten voimien, joita he eivät osanneet kuvitellakaan.

Jokainen valinta, jokainen haara, jokainen käänne kohti enemmän tai vähemmän jännittäviä suuntia oli ollut lukuisten tekijöiden yhteen sovitetun vision tuotosta. Kun Nimeämispäiväpukki alkoi pitämään jonkinlaista puhetta, Särkä, ???, ??? ja ??? tiesivät olla kuuntelematta, sillä kertomuksen päätöstä ei ollut syytä antaa yhden henkilön sepitettäväksi. Yksin Nerva oli taipaleensa aloittanut, mutta yhdessä he olivat sen päättäneet muututtuaan matkan varrella joksikin muuksi. Yhdessä he olivat ongelmansa luoneet ja ratkaisseet. Yhdessä he olivat painineet, nukkuneet metsässä, syöttäneet kinkkua tohveleille ja ampuneet erinäisiä henkilöitä haulikolla päähän tappaen nämä välittömästi. Kun tämän kaiken tämän otti huomioon, tarina saattoi päättyä vain näihin sanoihin:

???

Täytä kaikki kentät huolellisesti ja totuudenmukaisesti syöttämällä vaaditun kaltainen matoranin kielen sana annetussa sijamuodossa. Jos et niitä muista, katso vaikka täältä. Haha, källi! Tämä on paperinen lomake, ei mikään hyperteksti, joten oikeasti edeltävän "linkin" klikkaaminen ei ole mahdollista. Haista paska.